Paikallisuutiset

Tontin laidat alkavat kolista Snellmanilla: historiansa parhaan liiketuloksen koronavuonna tehnyt lihatalo on aloittamassa jälleen uuden laajennuksen – luvassa 10 miljoonan euron investoinnit Pietarsaaren Kuusisaareen

Kuusisaari ei vielä lähivuosina käy liian pieneksi Snellmanin lihanjalostukselle, mutta Pietarsaaren suurin yksityinen työllistäjä on jo aloittanut keskustelut kaupungin kanssa tulevaisuudesta. Uuden osayleiskaavan laadinta vastaamaan Snellmanin näköpiirissä olevia laajentumistarpeita on lähtökuopissaan.

Tontilla vasaran pauke jatkuu. Puolentoista vuoden sisällä Snellman aikoo investoida Kuusisaareen noin 10 miljoonan euron edestä.

Snellman Oy:n konsernijohtajaErkki Järvinen vahvistaa, että yhtiön hallitus on jo hyväksynyt uusimman investoinnin. Kyse on jatkojalosteiden tuotannosta.

– Myymme nyt aika paljon lihaa, mutta ajatuksena on nostaa jatkossa jalostusastetta siten, että tekisimme ruokakomponentteja, joista sekä pystyy tekemään helposti kotona aterian että joista voimme tehdä niitä myös itse, ja myydä niitä esimerkiksi Kokkikartanon merkin alla, Järvinen kertoo.

”Sinänsä täällä on helppo johtaa. Joskus joutuu jopa käyttämään jarrupoljinta siinä, kuin muualla kaasua.” Erkki Järvinen Konsernijohtaja, Snellman Oy

– Olemme vielä projektin alkuvaiheissa, mutta jos kaikki menee hyvin, toivottavasti kaupoissa alkaa näkyä näitä uutuuksia syksyllä 2022.

Lisäksi Snellman on tehostamassa meetvurstin valmistusta. Yritys on tämän tuotteen osalta markkinajohtaja Suomessa.

– Meillä on siinä vahva jalansija, ja investoinnilla saamme pikkuisen tuotannon pullonkaulaa pois, Erkki Järvinen sanoo.

Uusi pakkasvarasto rakentuu valmiiksi käyttökuntoon vielä tämän kevään mittaan. Sen hintalappu on noin viisi miljoonaa euroa.

Konsernin suurimmat yksiköt ovat Pietarsaaren lihatalo ja Keravalla sijaitseva valmisruokatehdas Kokkikartano. Erkki Järvisen mukaan molempia ollaan laajentamassa lähitulevaisuudessa.

– Varustaudumme tulevien 3–5 vuoden tarpeisiin. Tähän mennessä koko konsernin vuotuinen investointitahti on ollut 10–12 miljoonaa euroa vuodessa. Tulevina parina vuonna se varmaankin tuplaantuu. Molemmissa taloissa on aika isoja hankkeita pöydällä.

Snellman-konsernissa luotetaan lujasti tulevaan. Luotto nojaa takana olevaan ennätysvuoteen sekä liikevaihdon että liikevoiton suhteen.

Vuonna 2020 konserni myi elintarvikkeita 356 miljoonan euron edestä. Liikevaihto kasvoi 16 prosenttia. Liiketulos kohosi 14,6 miljoonaan euroon. Lukemat mahdollistavat laajat toiminnan kehittämis- ja kasvuinvestoinnit.

Korona ajoi ihmiset tekemään enemmän ruokaa kotona, mutta yritysjohdon mukaan pohja onnistumiselle valettiin jo pari vuotta aiemmin.

Vuoden 2018 alkupuolella konsernijohtajaksi tulleen Erkki Järvisen mukaan Snellmanin lihanjalostuksessa tehtiin päätöksiä, joilla panostettiin lihantuottajiin yrityksen oman tuloksen kustannuksella.

– Näimme tuottajilla olevan todella vaikeat vuodet. Kun rehun ja muiden tuotantokustannusten hinta nousi, me nostimme tuottajahintoja. Vuodet 2018 ja 2019 olivat meille hyvinkin vaatimattomia tulosvuosia.

Lihanjalostuksen toimitusjohtajanRoland Snellmanin mukaan koronan iskiessä tästä oli yritykselle hyötyä kilpailijoihin nähden. Tiettyjen lihatuotteiden kuten jauhelihan kysyntä loikkasi roimasti, kun ruokaa alettiin vuosi sitten hamstrata koteihin.

– Meillä oli laittaa tavaraa peliin. Lihanjalostuksen ketju on pitkä, ja se pitää suunnitella hyvin. Meillä oli ollut muutamat vuodet haasteita, mutta nyt pystyimme käyttämään sitä hyödyksi, Snellman sanoo.

– Tuuria vai taitoa? Ehkä vähän molempia, hän vastaa toimien oikea-aikaisuudesta kysyttäessä.

Minkä Snellman-konserni food service -puolella eli lähinnä ravintolamyynnissä hävisi muiden tapaan, se voitti lihan ja valmisruokien vähittäiskaupassa.

Koronapandemian toivotaan hartaasti ennemmin tai myöhemmin väistyvän, mutta Snellmanilla uskotaan osan sen tuomista kuluttajakäyttäytymisen muutoksista säilyvän.

– Työpaikkaruokailu tulee varmaankin jäämään pysyvästi alhaisemmalle tasolle. Ihmiset eivät ehkä jatkossa tee näin rajusti etätöitä, mutta saatamme nähdä enemmän etä- ja työpaikoilla tehtävän työn sekoitusta. Ruokaloiden ja kanttiinien volyymit varmaankin jonkin verran putoavat, Erkki Järvinen arvioi.

Ihmiset alkavat hänen mukaansa tottua siihen, että kaupoista saa lähes ravintolatason annoksia valmiina. Tähän saumaan myös Kokkikartano aikoo satsata.

– Kymmenen vuotta on puhuttu, että vähittäiskaupan ja ravintolan raja häviää, mutta nyt näen itse ensimmäisen kerran, että näin on tapahtumassa.

Myös aiemmin juhlapuheissa viljelty sana ruoan kotimaisuudesta ja alkuperästä, jopa huoltovarmuudesta on tullut snellmanilaisten näkemyksen mukaan lihaksi. Sitä yrityksessä katsotaan iloiten.

– Koko suomalainen teollisuus on onnistunut tässä hyvin, Roland Snellman sanoo.

Hän on huomannut myös uutta ammattiylpeyttä talon työntekijöissä. Kun korona vuosi sitten iski, hän vetosi itse voimakkaasti henkilöstöön, että nämä pysyttelisivät kaikin keinoin terveiden kirjoissa.

– Otimme aika tiukat ohjeet käyttöön. Henkilökunta ymmärsi tosi hyvin myös roolinsa ruoan tuottajina, ja että saavat olla mukana tässä.

Tartunnat eivät olekaan päässeet mainittavasti jylläämään talon sisällä, vaikka karanteenissa väkeä on ollut. Erkki Järvisen mukaan Snellmanin omat karanteenimääräykset ovat viranomaisten vastaavia tiukemmat. Riskeihin ei ole varaa.

– Luulen, että henkilöstö myös huomasi, että nyt meitä todella tarvitaan, ja olemme tärkeitä pelureita tässä hommassa.

Noin vuosi sitten Snellman osti pietarsaarelaisen Endivon, joka operoi työlounasruokailun ja toimitettavien valmisannosten kentällä. Yrityskauppa oli konsernin mittapuulla pieni, mutta Järvisen mukaan taloon hankittiinkin lähinnä osaamista.

– Heillä on hyvä asema varsinkin palvelussa, jossa ateriat viedään ikäihmisille kotiin ja myös laitoksiin. Sote-uudistus tulee tarkoittamaan, että tämä kenttä muuttuu aika paljon. Emme vielä tiedä, mitä tapahtuu ja ketkä ovat päätöksentekijöitä, mutta näemme tässä paljon potentiaalia.

Vaikka yleinen megatrendi on punaisesta lihasta poispäin, Snellmanilla ei ennakoida Suomen markkinoilla valtavia muutoksia lähivuosina.

Järvisen mukaan Suomessa voidaan nähdä jonkin verran punaisen lihan kulutuksen laskua, mitä toisaalta vaalean eli broilerinlihan kysynnän kasvu tasapainottaa kehitystä.

Kokkikartanossa raaka-ainevalikoima on monipuolinen. Snellmankin myy jonkin verran siipikarjatuotteita, joskin ostaen lihan muualta.

– Tokihan me Pietarsaaressa mietimme koko ajan sitä, mikä on meidän vaalean lihan roolimme, Järvinen muotoilee.

– Punainen liha ei välttämättä Suomessa ole se kasvumarkkina, mutta ei se ehkä romahdakaan. Luulen, että sieltä päin tulee enemmän laatutietoista kulutusta.

Konsernijohtajaksi Snellmanille Erkki Järvinen nimitettiin kolmisen vuotta sitten. Talo oli mittavan liikkeenjohdon uran muun muassa Tikkurilassa ja Rautakirjassa tehneelle Järviselle tuttu entuudestaan, sillä hän oli toiminut Snellman Oy:n hallituksessa vuodesta 2011.

Onko pietarsaarelaisen lihatalon johtamisessa mitään omaleimaista?

– Onhan nimenomaan tämä ruotsinkielinen Pohjanmaa yritteliäänä seutuna ainutlaatuinen Suomessa. Täällähän on jokaisella pari–kolme yritystä ehkä sen työpaikan lisäksi, jossa käydään päivätöissä, Järvinen vitsailee.

– Yritteliäisyys heijastuu kaikkeen. Ollaan aktiivisia, nopeita, ei jäädä miettimään. Suunnitellaan ja hyvin nopeasti jo tehdään. Sinänsä täällä on helppo johtaa. Joskus joutuu jopa käyttämään jarrupoljinta siinä, kuin muualla kaasua.