Pääkirjoitukset

Toimitellen: Veropositiivisuus on huomattavan tavanomaista

Kirjoittaja on Pietarsaaren Sanomien päätoimittaja.

Veronmaksua tärkeänä kansalaisvelvollisuutena pitää 93 prosenttia suomalaisista. Vain prosenttiyksikön häviää verojen keräämisen hyväksyttävyys hyvinvointivaltion rahoittamiseksi.

Verohallinto tutki suomalaisten asenteita veroihin ja niiden maksamiseen syys-lokakuussa. Tulokset julkaistiin tiistaina, vain pari yötä ennen niin sanottua veropäivää, jolloin medioiden kanavat tukkeutuvat viime vuoden eniten tienanneista suomalaisista.

Tuloksista voisi päätellä suomalaisten jopa rakastavan verojaan, kuten kerrotaan joidenkin johtavien demaripoliitikkojen takavuosina kansaa patistaneenkin.

Mitä me sitten maksamillamme veroilla saamme? Jos olettaisimme, että verot kattaisivat tasan valtion, kuntien, hyvinvointialueiden ja sosiaaliturvarahastojen kulungit, leijonanosa veroeurosta eli 44 senttiä kuluisi sosiaaliturvaan. Se kattaa muun muassa maksetut eläkkeet, sosiaalipalvelut sekä työmarkkinatuen.

Julkinen hallinto, terveydenhoito ja koulutus nielisivät kukin 10–15 senttiä veroeurosta. Elinkeinot ja liikenne kustannettaisiin yhdeksällä sentillä. Muun muassa puolustukseen kuluisi kaksi senttiä samoin kuin yleiseen järjestykseen ja turvallisuuteen. Ympäristönsuojeluun liikenisi 0,4 senttiä veronmaksajan luovuttamasta eurosta. Tiedot löytyvät Veronmaksajain Keskusliiton laskelmista.

Viimeksi kuluneet 15 vuotta valtion tulot eivät ole riittäneet menoihin. Kun gäppiä yritetään kuroa kiinni, vallanpitäjät mieluusti leikkaavat kuluja sieltä, missä niitä eniten on.

Siksi sosiaaliturva, julkinen hallinto, terveydenhoito ja koulutus, jotka edustavat yhteensä 83 prosenttia valtion menoista, saavat aina tuta vaikeat ajat nahoissaan. Nykyhallitus suosii menoleikkauksia. Verokertymän kasvattaminen ei tunnu tulevan kysymykseen oikein mitään kautta – mitä nyt arvonlisäveron nosto, joka kallistaa tavarat ja palvelut kaikille.

Alussa mainitussa tutkimuksessa selvisi sekin, että suomalaisista 46 prosenttia oli valmis maksamaan jopa hieman enemmän veroja, jos he tietäisivät, että rahat menevät itselle tärkeisiin tarkoituksiin.

Verojen laajamittainen korvamerkintä ei liene realismia. Jokainen voi tietysti kysyä itseltään, mikä noista julkishallinnon aloista on sitten vähemmän tärkeää.