Pääkirjoitukset

Toimitellen: Toimivaa kaksikielisyyttä koetetaan herätellä

Kirjoittaja on Pietarsaaren Sanomien päätoimittaja.

Kieliasiat ovat useammastakin syystä tapetilla tällä hetkellä Pietarsaaressa. Erityisesti suomenkielisen vähemmistön näkökulmasta. Keskusteluja ei käydä hetkeäkään liian aikaisin.

Pietarsaaren kaupungin kaksikielisyysohjelma on valmistunut siis hyvinkin sopivalla hetkellä. Se esiteltiin kaupunginhallitukselle maanantaina, joka puolestaan siirsi ohjelman kaupunginvaltuuston siunattavaksi.

Tämän hetken äidinkielijakauma kaupungissa on suunnilleen seuraava: ruotsinkielisiä asukkaita on 54,1 prosenttia, suomenkielisiä 31,2 prosenttia ja muun kielisiä 14,7 prosenttia asukkaista.

Konsulttiyritys MDI:n tuoreissa ennusteissa Pietarsaaren kokonaisväkiluvun ennakoidaan pysyvän osapuilleen nykytasolla, noin 19 500:ssa vuoteen 2040 mennessä. Kielisuhteisiin on luvassa kuitenkin selvää muutosta.

Reilun 15 vuoden kuluttua ruotsinkielisten asukkaiden osuudeksi arvioidaan 51,6 %, suomenkielisten 24,5 % ja vieraskielisten 23,9 %. Tuolloin suomenkielisiä pietarsaarelaisia olisi enää alle 5 000, kun heitä on nyt noin 6 000. Useilla eri muuttujilla arvioituna kehitys on samansuuntainen.

Pietarsaari on joka tapauksessa kaksikielinen kaupunki, jossa käytettävät kielet ovat suomi ja ruotsi. Kaksikielisen kunnan julkishallinnon on lakisääteisesti palveltava sekä suomeksi että ruotsiksi yhtäläisin perustein. Kielilain tavoitteena on muun muassa, että yksilön kielelliset oikeudet toteutetaan ilman, että hänen tarvitsee niihin erikseen vedota.

Kaupunki on nyt lähtenyt vastaamaan ilmeiseen tarpeeseen. Kolme vuotta sitten järjestetyssä laajassa asukaskyselyssä enin osa suomenkielisistä vastaajista koki, etteivät he saa hyvää palvelua äidinkielellään Pietarsaaren kaupungin palveluissa.

Palautetta on syytä antaa myös yksityisten palveluiden tarjoajille, mikäli kohtaamiset eivät ota oikein sujuakseen suomeksi.

Pietarsaaressa toivottavasti otetaan kaksikielisyysohjelma tosissaan. Se, että viranhaltijoiden suomen kielen taitoihin kiinnitetään konkreettista huomiota tiukentamalla osittain kielisääntöä rekrytointien yhteydessä ja koettamalla kohentaa asiakaspalvelijoiden suomen kielen käytön valmiuksia on yksi askel parempaan suuntaan.

Mutta vain yksi. Laajemmassa kuvassa palautetta on syytä antaa myös yksityisten palveluiden tarjoajille, mikäli kohtaamiset eivät ota oikein sujuakseen suomeksi.

Joka kolmas pietarsaarelaiseuro kilahtaa kaupan tai kahvilan kassalle suomenkielisen kukkarosta.