Pääkirjoitukset

Toimitellen: Onko mahdollista asua yhdessä ja samalla erikseen?

Kirjoittaja on Pietarsaaren Sanomien päätoimittaja.

Kun puhutaan yhteisö- tai yhteisöllisestä asumisesta, ensimmäinen mielikuva saattaa olla ikääntyvien ihmisten suosiotaan kasvattavasta asumismuodosta. Yhteisössä jokaisella on oma kämppänsä ja yksityisyytensä, mutta yhteiset tilat ja toiminnot luovat turvallisuudentunnetta ja tarvittaessa jatkuvaa kontaktia muihin asukkaisiin. Naapuriapukin on lähempänä kuin koskaan.

Yhteisöasuminen on saavuttanut näilläkin seuduin suorastaan taikasanan statuksen. Vanhusten palvelutalopaikkoja ollaan vähentämässä ja korvaamassa niitä yhteisöasumisella. Ongelmana vain toistaiseksi on, että säästöjen tarpeella vaikuttaa olevan kiireempi kuin yhteisöasuntojen rakentamisella.

Laajemmin ajatellen samaa termiä on käytetty ja käytetään yhä enemmän kaikenikäisten asumisen yhtenä ratkaisuna. Pietarsaaren kaupungin kiinteistöyhtiö Ebba on taas kerran ideoinut ryhtyen remontoimaan entisistä palveluasunnoista kenelle tahansa suunnatun asumismuodon, jossa vuokralaisella on oma vessallinen huone, mutta jossa keittiö, olohuone, sauna ja muutamat muut tilat ovat yhteiskäytössä.

Erityisesti nuoret ihmiset ovat osoittaneet kiinnostusta tällaiseen asumiseen. Vuokra jää selvästi alhaisemmaksi kuin normiyksiössä. Omistusasuminenkaan ei välttämättä ainakaan vielä kiinnosta. Ja muu rahankulu sekä hiilijalanjälki pienenee, kun joka ainoaa kodin tarvehärpäkettä ei tarvitse ostaa itse.

Yhteisöllisellä asumisella voi olla kysyntää monista syistä. Yksinäisyyskin voi lievittyä. Omille rahoille voi löytyä muutakin käyttökohdetta kuin valtaisat asumiskulut. Arvostamme onneksi vielä eri asioita.

Järin suvaitsematon ei kannata olla eikä hermojaan pienistä menettää.

Näin pitkälle menevä elämisen jakaminen kysyy asukkaalta luonnollisesti omanlaistaan luonnetta. Järin suvaitsematon ei kannata olla eikä hermojaan pienistä menettää. Omaan rauhaan ja yksityisyyteen on kuitenkin oltava oikeus, jonka täytyy toimia myös käytännössä.

Pelisääntöjen on oltava selkeitä ja niihin on kaikkien sitouduttava. Mikään ohjesääntö tai huoneentaulu ei sinällään takaa, että homma pyörisi hyvässä hengessä. Mutta hyvän yhteishengen vaaliminen edesauttaa huimasti sitä, että jokainen osallinen viihtyy ja kokee olonsa turvalliseksi.

Konsepti voi olla vaativa, mutta rohkeat ja ennakkoluulottomat selviävät siitä kyllä.