Ihmiset 

Titaanin kesyttäjällä positiivinen vire päällä Pietarsaaressa: Ydinvoimaloihin toimitettavat tuotteet alkavat olla tuttu juttu Japrotekillä.

Pietarsaari

Harri Tuomela, 55, on Japrotekillä vasta neljättä vuotta, mutta liikkuu tehtaalla kuin kalustoon kuuluvana konkarina. Se taas ei ole ihme, sillä Tuomela on paitsi toimitusjohtaja myös yksi perinteikkään konepajan viidestä henkilöomistajasta. Toimivalla johdolla on hallussaan historiallinen enemmistö, 81 %, osakekannasta, kun aina aiemmin ollaan kuuluttu osana isompaan firmaan Jarosta Vaahto- ja Uutechnic-konserniin.

Yrittäjävetoisuutta pidetään suurena plussana niin verstaan lattialla kuin toimiston puolellakin.

– Päätökset voidaan tehdä suoraan paikan päällä, tarvittaessa vaikka lennosta. On myös koettu, että pomoillakin on kasvot.

"Kovin vastus tulee kotimaasta ja Baltiasta".

Kaikesta näkee, että yrittäjähenkinen Tuomela viihtyy työssään. Ohimennessään hän heittää heipat tuotantohallissa vastaantulevalle hitsarille, joka peukuttaa takaisin. Juuri nyt on positiivinen vire tuotannossa, mutta enemmänkin projekteja mahtuisi työn alle.

– Pienessä tehtaassa on monipuolinen toimintakenttä. Toki on myös ekstra kiva tehdä töitä kun näkee mistä raha tulee, Harri Tuomela tuumii.

Rahat ovat pitkän matkan varrella olleet välillä vähissä eikä yyteiltäkään olla vältytty. Viimeiset yhteistoimintaneuvottelut olivat alkuvuodesta 2016 ja sitten heti keväällä 2017 kun Tuomelasta tuli toukokuussa tehtaanjohtaja ja työntekijöitä oli yhteensä 61. Neuvottelujen perusteena olivat toiminnan uudelleenjärjestelyt sekä taloudelliset ja tuotannolliset syyt. Tuolloin tavoiteltiin 20 prosentin parannusta kilpailukykyyn, mikä katsotaan saavutetuksi. Työntekijöitä on tällä hetkellä kaikkiaan 58, mikä on lähes puolet parhaista vuosista. Silloin reipasta rekrytahtia tosin tarvittiinkin kun tuotanto oli hajanaisempaa ja käsityövaltaisempaa; tehtiin monenlaista tuotetta pienistä rosteripurkeista lämmönvaihtimiin.

– Yhtiöön viimeksi tehdyt pääomasijoitukset ja järjestelyt rahoituslaitosten kanssa varmistivat yhtiön taloudellisen toimintakyvyn ja onnistuneet projektitoimitukset. Strategia on selkeä; kasvua keskitytään hakemaan oman ydinliiketoiminnan eli vaativien, erikoismateriaaleista valmistettujen ratkaisujen avulla. Varsinaisia investointitarpeita ei tällä hetkellä ole.

– Panostamme uusien asiakkaiden hankintaan ja toiveissa on myös löytää tuotantoon sopiva perustuote. Nykyiselläänhän olemme puhdas projektitalo ja rinnakkain viedään vuodessa kymmenkunta eri kokoista projektia projektiajan vaihdellessa puolesta vuodesta puoleentoista. Euroissa mitattuna puhutaan projektin koosta riippuen kaupoista, joissa liikkuu rahaa sadastatuhannesta useampaan miljoonaan, Tuomela kuvailee.

Tekemistä kasvun polulla riittää. Huippuvuosina on pyöritetty 20 miljoonan euron liikevaihtoa. Vuonna 2018 käytiin 11,5 miljoonassa ja vuonna 2019 lukemaksi repäistiin 15 miljoonaa.

– Normitaso on liikkunut keskimäärin 13,5 miljoonassa.

Omaa ydinliiketoimintaa ovat titaanista ja seostetuista teräksistä suureksi osaksi käsityönä valmistettavat autoklaavit, reaktorit ja paineastiat. Titaanin käyttäjänä Japrotek onkin suurimpia kotimarkkinoillaan Pohjoismaissa.

Erikoisosaamisesta kertovat myös kooltaan mittavat prosessilaitteet. Kautta aikain suurin valmistettu tuote on ollut halkaisijaltaan 9,5 metriä ja pituudeltaan 70 metrinen torni. Pituutta pystytään venyttämään asiakkaan toiveiden mukaan, mutta maksimihalkaisijan määrää käytännössä tehdashallin oviaukko, josta ei mahdu ulos kymmenen metriä leveämpää tavaraa. Korkeutta ja lattianeliöitä riittää, sillä tuotantotilat on alun alkaen suunniteltu suurta tarkkuutta vaativien kookkaiden prosessilaitteiden valmistukseen ja kokoonpanoon.

Syksyllä 2019 toimitettiin Piteåån räätälintyönä 40-metrinen ja halkaisijaltaan noin 5-metrinen torni. Nyt työn alla on reaktorin ja muutaman pienemmän säiliön lisäksi mm. 22-metrinen autoklaavi, jonka toimitus osuu huhtikuulle. Sekin on merkittävänä lisänä tämän vuoden myynnissä. Pitkin Lähi-Itää, Etelä-Amerikkaa, maailman telakkoja ja satamia menevän viennin osuus on vuodesta riippuen 40-60 %.

Painopiste siirtyy kotimaahan silloin kun Suomessa on menossa suuria investointeja. Nyt Japrotekilläkin jännitetään Fennovoiman liikkeellelähtöä. Tarkasti seurataan myös uutisointia Kemiin kaavaillusta biotuotehtaasta, josta odotetaan investointipäätöstä lähikuukausina. Pietarsaarelaisfirma toivoo saavansa oman siivunsa siitäkin jättihankkeesta.

– Kilpailu on kovaa. Kovin vastus tulee kotimaasta ja Baltiasta.

Ydinvoimaloihin toimitettavat tuotteet alkavat olla tuttu juttu Japrotekillä, jolla on ollut sormensa pelissä mm. niin Olkiluoto ykkösessä, kakkosessa kuin kolmosvaiheessakin. Cerniin, Euroopan hiukkasfysiikan tutkimuskeskukseen aikoinaan toimitetut hiukkaskiihdyttimet näyttävät nekin mukavalta pitkällä referenssilistalla.

– Päältä katsottuna reaktorit ja autoklaavit näyttävät yksinkertaisilta säiliöiltä, mutta sisuskaluiltaan ne ovat sitten kaikkea muuta - sisältä löytyy kaikenlaista vempainta.

– Taustalla on hirvittävä määrä dokumentointia, mikä vie valtavasti työaikaa. Kaikki työvaiheet ja tekemiset kirjataan millin- ja kellontarkasti, mikä on vaan hyvä kaikille osapuolille, Tuomela kuvailee.

Japrotekiään Harri Tuomela luonnehtii ennen kaikkea hitsauskonepajaksi, jossa ymmärretään myös koneistuksen ja taivutuksen päälle. Koneistus- ja maalaustyöt ostetaan kuitenkin pääosin alihankintana.

– Alihankintatöillä työllistämme oman väen lisäksi itse asiassa tuplamäärän.

Tällä hetkellä työvoimaa on riittävästi. Viime vuonna onnistuttiin palkkaamaan viisi uutta hitsaajaa, mutta työvoiman saannin osalta perinteisen konepajan tulevaisuus hieman huolettaa johtajaa.

– Konepajan suosio on laskenut nuorten keskuudessa.

Töitä tehdään pääosin päivävuorossa, parin projektin osalta avuksi on otettu myös ilta- ja yövuorot.