Paikallisuutiset

Talot ja tienoot inventoidaan Ala-Ähtävällä

Tiedot kulttuurihistoriallisesti arvokkaista rakennuksista ja ympäristöistä kootaan samojen kansien väliin osayleiskaavojen tarkistuksen pohjamateriaaliksi. Kenttätyö kestää kesän yli.

Pedersöre

Kunnantalolla on kaavoittajalla hymy herkässä.Anna-Karin Pensar iloitsee heti säiden lämmetessä käynnistyvästä urakasta, joka vie kenttätöihin Ala-Ähtävälle. Mittavassa inventoinnissa kiinnostuksen kohteena ovat aikaansa hyvin edustava rakennusperintö, talot, tuvat ja torpat aina 1960-70 -luvuille saakka, aluekokonaisuudet sekä ylipäätään paikat, missä varhaisempi rakennuskanta on säilytetty kalastollisesti arvokkaan Ähtävänjoen halkomalla seudulla. Kohteet dokumentoidaan tekstein ja valokuvin. Kartalle pääsevät myös kulkijan silmää hivelevät maalaismiljööt kiviaitoineen, 6-8 -kulmaisine latoineen ja riihineen.

Aivan hetkessä ei 2000 neliötä haravoida. Muiden töiden ohessa siihen menee kolme kuukautta. Vanhojen rakennusten laskeminen ja tietojen listaaminen on Pensarille kuitenkin tuttua puuhaa, sillä hän on aiemmin tehnyt vastaavat inventoinnit Östensön ja Lövön kylissä.

Uutta inventointia kulttuurihistoriallisesti arvokkaista rakennuksista ja ympäristöistä tarvitaan Ala-Ähtävän osayleiskaavojen tarkistuksen pohjamateriaaliksi. Selvityksellä päivitetään vastaavia inventointeja vuosilta 1985 ja 2004.

Mistään yllätyskäynneistä ei ole kyse, vaan tietoja rakennuksista ja ympäristöstä kerätään sopimalla tapaamisesta etukäteen maan- ja kiinteistönomistajien kanssa. Kiinteistönomistajia 1770 asukkaan kylässä on kaikkiaan noin 420. Inventoimalla taltioidaan nykyiset kylänraitit ja tulevalla kaavoituksella luodaan tulevaisuuden kyläkuvaa siitä, millaiselta sen halutaan näyttävän.

Pietarsaarenseudun rakennemallin tavoitteena on, että 80 % uusista asunnoista rakennetaan kaavoitetuille alueelle. Avainsanoja ovat tyylissä pysyminen, rakennusten olemassaolon kunnioittaminen ja uuden rakennuksen ympäristöön sopeuttaminen.

– Suoraan rakentamiseen selvitys vaikuttaa ns. kaavoitusperiaatteen kautta. Esimerkiksi ladot eivät sinänsä sulje pois rakentamista ympärille. Peltoalueet ovat varsinkin maanviljelyspaikkakunnalla kuitenkin arvokkaita maanviljelysmaana, minkä vuoksi niitä ei tulisi rakentaa. Pellot ovat tärkeitä maisemakuvankin puolesta.

– Tärkeää kaavassa on huomioida, miten uudet rakennukset sijoittuvat, miettiä mikä sopii mihinkin ja mikä täydentää hienoa aluetta.

Kaavoittajaan voi olla yhteydessä myös suoraan, mikäli tietää Ala-Ähtävän historiaan liittyvästä rakennuksesta tai alueesta tai omistaa vaikkapa pytingin, joka on omasta mielestä historiallisesti tärkeä tai arvokas kylämaisemalle. Tietoja voi lisäksi käydä täyttämässä Pedersören kunnan kotisivulla klikkaamalla "asuminen ympäristö", "kaavoitus" ja "kyselylomake kulttuurihistoriallisesti arvokkaista rakennuksista ja alueista".

Inventointi merkitsee sinänsä vain kohteen kirjaamista ja dokumentointia olemassaolevaksi. Valmis dokumentti toimii kuitenkin tärkeänä tietolähteenä ja suunnittelutyökaluna kaavoituksessa, mutta sillä ei suoraan säädetä vaikkapa suojelua.

– Syvempi arviointi, kuten mahdollisen suojelun ja sen laajuuden tarve, tapahtuu sitten yhdessä asiantuntijatahon, Pohjanmaan museoväen kanssa. Suojelutarpeeseen vaikuttaa lähinnä se kuinka merkittävä kohteen arvo on maisemallisesti, historiallisesti ja/tai rakennushistoriallisesti, huomauttaa Anna-Karin Pensar.

Merkintä "paikallisesti arvokas" viestittää siitä, että rakennus on tärkeä osa paikallista maisemaa. Siinä on voinut asua tai syntyä tavalla tai toisella silmäätekevä henkilö.

– "Valtakunnallisesti arvokas" -merkinnällä varustetulla kohteella on vastaavasti merkitystä laajemmalla alueella ja isommassa yhteydessä.

Rakennusperinnön vaalimisessa kaavoittaja suosisi itse enemmän porkkanaa kuin risua.

– Kulttuuriympäristö vaikuttaa suuresti alueen viihtyvyyteen. Huonokuntoinen rakennus kaiken keskellä ei nosta sen enempää kyläkuvaa kuin maisemaakaan. Pakotteita ja ukaaseja viljelemällä ei tässäkään asiassa kuitenkaan korjata rakentavaa satoa.

Suunnittelualueen painopiste sijaitsee "asumiskäytävällä", maantien 747 eli Åsbackantien ja kantatien 68 eli Ähtäväntien välissä. Pietarsaaren rakennemallissa alue on Pietarsaari-Kolppi työpaikkakäytävän päässä.

Koko suunnittelualue koostuu Ala-Ähtävän keskustasta ja ympäröivästä haja-astutuksesta ja maa- ja metsätalousalueista. Kyseinen alue oli huomattavan tiiviisti rakennettu aina 1960-70 -luvuilla toteutettuun uusjakoon asti.

Keskittyneempää asutus on luonnollisesti asemakaavoitetulla alueella maantien ja kantatien välissä. Tiheämmin asuttuja ovat lisäksi kaksi aluetta kantatien ja Ähtävänjoen sekä Påvalsfolkin kulttuurihistoriallisesti arvokkaan ympäristön välissä. Osayleiskaava-alueella asuntorakentaminen on keskitetty teiden ja kunnallistekniikan läheisyyteen metsäalueille. Avoimet peltomaisemat ovat jääneet rakentamattomiksi.

Maakuntakaavassa Ala-Ähtävä on luokiteltu tulevaisuuden taajama-alueeksi ja kylä on osoitettu myös palvelukyläksi. Uuden osayleiskaavan myötä selvitetään miten Pietarsaarenseudun rakennemallissa osoitettu työpaikkavyöhyke toteutuu.

Kunnan strategisen yleiskaavan mukaan Ala-Ähtävä muodostaa yhdessä Yli-Ähtävän ja Bäckbyn kanssa itäisen palvelualueen, missä tavoitteena on, että uudet asunnot nousevat jo rakennettujen alueiden läheisyyteen.

Nykyinen osayleiskaava-alue koostuu kolmesta osa-alueesta; lounainen, pohjoinen ja Slätkulla. Ennen kaavaluonnoksen laatimista, invetointityön ja muiden selvitysten valmistuttua, otetaan kantaa siihen, jaetaanko alue jatkossakin osiin vai hyväksytäänkö yksi yhtenäinen osayleiskaava koko alueelle.

ps@pietarsaarensanomat.fi