Paikallisuutiset

Tähtäimessä tuore sato läpi vuoden – Pietarsaarelaisnaisten projekti antaa nyt jo satoa

Viherpeukalot nauttivat jo maan antimista Rosenlundin projektipalstalla.

Pirkko Högkulla

Satokausi -projektikumppanuksetMay Nyman jaAino Tapanainen ovat nauttineet jo muutaman viikon tuoretta salaattia, pinaattia, rucolaa, itämaista salaattia, tilliä, ja palmukaalia harson alta laatikoista, joiden maaperästä löytyy aimo annos potkuvoimaa hevosenlannasta ja bokashi kompostista. Siemenet istutettiin Rosenlundin niityn koepalstalla kohmeiseen maahaan huhtikuun puolessavälissä. Nyt pitääkin kiirettä pistää rucolat ja pinaatit parempiin suihin, ennen kuin ne ehtivät mennä kukkaan.

Uudet potut ovat nekin viljelylaatikoissa ehtineet kasvussaan pitkälle, kohti juhannuspöytää. Timoa esikasvatettiin sisällä laatikoissa, joissa oli muutama sentti multaa. Näin siemenperuna teki sekä juuriverson että idun ja kasvustartti tapahtui ripeästi, esittelee Aino Tapanainen komeita taimia harson alla.

Kokemukset kylmäistutuksesta ovatkin hyviä. Ajatuksena on lisäksi keskittyä lajeihin, joista voi saada kaudessa useamman sadon.

” Huhtikuussa kun kurkkasin avomaapenkkini kuulumisia harson alle oli siellä runsaasti tummanvihreää, kaunista lehtikaalta. Hauskuus jatkui vielä toukokuussa kun korjasin neljä kiloa priimaa palsternakkaa.” Aino Tapanainen

– Kikkana on se, että pitää opetella tuntemaan kylmää kestävät lajikkeet. Muun muassa ruusukaali ja lehtikaali sietävät hyvin pakkasen puremaa, kertoo May Nyman.

Nyman kuvaa kuinka siemenet laitettiin maaliskuussa ulos muovilaatikoihin; hyinen alku karaisee siemenet. Kuin ihmeen kautta ne lähtivät ilmojen lämmetessä itämään.

– Viime syksynä istutimme punajuurta ja porkkanaa maahan ja nekin ovat lähteneet kasvuun, hän iloitsee.

– Täytyy toki muistaa, että myös toukokuun alkupuolen poikkeuksellisen ihanalla säällä on sormensa pelissä.

Viime vuonna viimeiset viimeiset ruusukaalit purjot, pinaatit ja lehtikaalit nostettiin lumen alta päivää ennen jouluaattoa, mitä May Nyman ja Aino Tapanainen pitävät loistavana saavutuksena.

– Käytännössä olemme oikeastaan nauttineet tuoreesta sadosta jo koko vuoden. Huhtikuussa kun kurkkasin avomaapenkkini kuulumisia harson alle oli siellä runsaasti tummanvihreää, kaunista lehtikaalta. Hauskuus jatkui vielä toukokuussa kun korjasin neljä kiloa priimaa palsternakkaa. Tosin talvi oli suosiollinen ja routarouvakin lempeällä päällä, kuvailee Tapanainen.

Suljettu kierto on yksi avainsanoista.

– Kaikki mitä projektikasvimaalla kasvaa, palautetaan maahan, rikkaruohoja myöten. Näin ravinteet palaavat takaisin maahan ja pitävät sen hyvälaatuisena. Myös hiilidioksidipäästöt ovat huomattavasti vähäisempiä kun kasvimateriaalia ei viedä avokompostiin, huomauttaa May Nyman.

Potkua kasvuun tarjotaan mm. ruohokatteella ja Japanista lähtöisin olevasta bokashi- kompostilla ja siitä saadusta nestemäisestä lannoitteesta, jota sekoitetaan kasteluveteen.

– Kasteluvettä on muuten hyvä ensin seisottaa astiassa, jotta vesi hapettuu ja lämpiää, multasormet muistuttavat.

Viljelylaatikkoon tarvitaan reijitetty pahvi, päälle laitetaan karkeaa jätettä eli paksuhkoja oksia ja risuja, sitten olkia ja lehtiä, hevosenlantaa, bokashia, ja päällimäiseksi multaa ja turvetta. Katteena voi käyttää ruohosilppua ja muita kasvinosia. Risut ja oksat maatuvat pohjalla ja sitten onkin tarjolla kottikärryllinen hyvääitsetehtyä multaa, vinkkaa May Nyman.

Pahvilaatikon reiät on tarkoitettu madoille, jotka kulkiessaan paitsi pitävät penkin muheana myös lannoittavat sitä samalla kun syövät ja ulostavat.

– Onni on mato. Mato mullassa on viljelijän paras ystävä ja apulainen, nauravat May Nyman ja Aino Tapanainen.

Rakkaaseen harrastukseen sijoitetuista tunneista ei pidetä lukua, vaikka niitä riittääkin. Kummallakinhan on vanhastaan myös oma avomaapalsta Aspegrenin puutarhan puolella

– Projekti on ollut palkitsevaa, mikä ruokkii motivaatiota entisestään. Olemme saaneet monia onnistumisen elämyksiä ja ahaa-hetkiä. Tuoretta syötävää kertyy välillä reilusti yli oman tarpeen. On mukava antaa ystäville itseviljeltyjä juureksia, vihanneksia ja marjoja suoraan maasta.