Paikallisuutiset

Skyborn lupaa kuunnella kansaa: Pietarsaaren edustan vesistä kilpaileva merituulivoimayhtiö sanoo tutkivansa, voiko sähkökaapelit rantauttaa satamiin

Enimmillään 120:aa merituulivoimalaa Pietarsaaren edustalle suunnitteleva Skyborn Renewables Offshore Finland on johtajiensa mukaan valmis tarkastelemaan tosissaan sitä vaihtoehtoa, että tarvittavat sähkömerikaapelit ja mahdolliset vetyputket rantautuisivat luontokohteiden sijasta alueille, joissa on valmiiksi rakennettu ja käytössä oleva infra.

Tällaisia olisivat Kokkolan ja Pietarsaaren satamat sekä Kanäsin öljysatama Uudessakaarlepyyssä.

Asia nousi esille keskiviikkoiltana Pietarsaaressa yleisötilaisuudessa, jossa yhtiö esitteli Reimari-hankkeensa ympäristövaikutusten arviointiohjelmaa. Sekä Optiman salissa että verkkoyhteyden päässä tilaisuutta seurasi noin 100 henkeä.

MAINOS - juttu jatkuu mainoksen jälkeen

MAINOS - mainos päättyy

– Rantautumisvaihtoehtojen hienosäätö tai eri kohtaan linjaaminen on tosi relevanttia. Kyllä me otamme vakavasti nämä huolet, paneudumme niihin ja teemme muutoksia tarvittaessa, Skybornin projektipäällikköOtso Lintinen sanoi.

Kysymykseen, ohjaako kuultu palaute yhtiön toimintaa, Skybornin toimitusjohtajaTero Elo vastasi tähän tapaan:

– Ihan varmasti. Yleisötilaisuutta ei pidetä pelkästään siksi, että se on viranomaisten määräämä ja prosessiin kuuluva juttu, vaan se on ihan oikeasti tarpeellinen meille ja tuottaa hyvää tietoa, jota käytetään suunnittelussa mukana.

Skybornin yva-ohjelmassa esitetyt vaihtoehtoiset sähkökaapelien rantautumispaikat ovat Kokkolan Puotiniemessä ja Kvikantissa, Pietarsaaren Alholmassa ja Pörkenäsin Storlötenillä sekä Uudenkaarlepyyn Önin ja Juttbergin alueilla.

MAINOS - juttu jatkuu mainoksen jälkeen

MAINOS - mainos päättyy

Keskustelua seurasivat myös pietarsaarelaiset kuntapoliitikotRami Lehtola (kd) jaHanna Palovuori (vihr). Alholman teollisuusalue ja Pietarsaaren satama olivat heidänkin suosikkinsa kaapeleiden rantautumiselle.

– Mielestäni hanke on mielenkiintoinen. Tottakai siinä on haasteita, kun monet osa-alueet kuten talous-, ilmasto- ja ympäristöpolitiikka ja mökinomistajien huolet tulevat kuvioon mukaan. Siinä on valtavan paljon huomioitavaa, Lehtola tuumi.

– Mielenkiinnolla tulin seuraamaan. Mitä enemmän tietoa näistä uusista hankkeista saa, sen paremmin voi muodostaa mielipiteensä, Palovuori sanoi.

Häntä huoletti jääongelma, koska tämän mittaluokan merituulihanketta ei ole vielä missään maailmalla rakennettu näin pohjoiseen.

MAINOS - juttu jatkuu mainoksen jälkeen

MAINOS - mainos päättyy

– Saksan ja Ranskan edustalla niitä on, mutta hyvähän sinne on pystytellä, kun ei ole jäitäkään.

Lehtola puolestaan luotti teknologiaan ja insinööritaitoon sekä siihen, että toimija selvittelee jäätilanteen vaikutuksia VTT:n ja Ilmatieteen laitoksen kanssa.

– Kansainvälinen toimija on ainakin hyvin valmistautuneena liikkeellä. Nythän puhutaan hankkeesta, joka valmistuu vasta kauempana tulevaisuudessa.

Rami Lehtola piti kynnyskysymyksenä sitä, minkä verran hankkeesta aiheutuu luonnolle selkeää haittaa.

– Emme voi toteuttaa yhtä hyvää asiaa, kuten tuulivoimaa, luonnolle huonon asian kustannuksella. Mutta kun puhutaan yksittäisen mökkiläisen fiiliksestä siitä, näyttääkö hänen horisonttinsa viivasuoralta vai näkyykö siellä myllytorneja 25–40 kilometrin päässä, niin siinä ehkä yhteisön etu voisi mennä yksityisen edelle.

Hanna Palovuori oli huolissaan siitä, kuluvatko roottoreiden lavat merellä nopeammin kuin maalla, mikä johtaisi mikromuovin joutumiseen mereen.

– Voisi ajatella, että Atlantin tai Tyynenmeren alueella se on vielä ok, mutta tuo meidän läntti on hirvittävän pieni. Kaikki sinne joutuvat jätteet, puhumattakaan kaivuutöistä, huonontavat vesialueen tilaa.

Maanomistajat eivät luonnollisesti pidä ajatuksesta, että heidän maitaan pakkolunastettaisiin väistämättä myös uusien voimalinjojen alta.

– Toimimme vallitsevan lainsäädännön mukaan, mutta olemme valmiita maksamaan vähän ylimääräistä, Tero Elo vastasi kysyjälle.

Yleisössä kannettiin huolta pitkälle samoista asioista, joita tuotiin esille reilun viikon takaisessa vastaavassa tilaisuudessa. Tuolloin OX2 -energiayhtiö esitteli omaa hankettaan. Se kilpailee likipitäen täsmälleen samoista vesistä Skybornin kanssa.

Useimmiten vastaus kuului, että asioita selvitetään varsinaiseen yva-selostukseen, joka valmistuu arviolta kevään korvalla. Yva-ohjelmaan voi kuka tahansa ottaa kantaa 12. joulukuuta saakka. Ohjelma on nähtävillä Kokkolan, Pietarsaaren ja Uudenkaarlepyyn kaupungintaloilla sekä Luodon, Pedersören ja Vöyrin kunnantaloilla. Siihen voi tutustua myösymparisto.fi -verkkosivustolla.

Vedyn tuotanto ja siirto ei kuulu toistaiseksi Skybornin yva-ohjelmaan. Toimijoiden mukaan vetyteollisuus on nopeasti kehittyvä ala, joka voi hyvin liittyä hankkeeseen tulevaisuudessa.

Lue myös:

Vety nousee arvoon arvaamattomaan – Pietarsaaren edustan jättimäinen merituulihanke aiheuttaa niin huolta kuin toivoakin alueen asukkaissa

Merellä tuotettu energia kiinnostaa myös uutta teollisuutta, Kokkola voi olla yksi vaihtoehto rakentamiselle: "Olisi ideaali tilanne, että sähkön tuotanto olisi lähellä suurteollisuutta"

Pääkirjoitus: Merituulessa kysymys miljardien hankkeista – Pietarsaaren edustan ulkomerialue kiinnostaa, vaikutuksia myös Kokkolaan

Kilpajuoksu merituulisähkön herruudesta on kiihtymässä: Pietarsaaren edustalle jo kaksi tutkimuslupaa, kolmas valmistelussa – vain yksi voi voittaa miljardien eurojen arvoisen kisan

OX2 aikoo rakentaa Kokkolan merelle Olkiluoto kakkosen verran merituulivoimaa: Pedersöre – Kokkolan edustan potentiaali jopa tuhannen turbiinin luokkaa – onko merituulivoimalat uusiutuva kruununjalokivi?

Pietarsaaren edustan merituulivoimahanke kohtasi asukkaiden kritiikin verkkotilaisuudessa – Fäbodan rannat luvattiin jättää rauhaan, kun OX2 katselee sähkölinjojen paikkoja

Reimari-merituulivoimahanke

Skyborn Renewables Offshore Finland oy suunnittelee enimmillään 120:aa merituulivoimalaa alueelle, joka sijoittuu Uudenkaarlepyyn, Pietarsaaren, Luodon ja Kokkolan edustalle Suomen talousvyöhykkeelle.

Reimariksi nimetyn hankkeen voimaloiden kokonaiskorkeus (pyyhkäisykorkeus) on enimmillään 390 metriä.

Yhden voimalan yksikköteho on enintään 30 MW ja koko hankkeen maksimiteho on 3,6 GW.

Hankkeen yva-ohjelmaan voi esittää mielipiteitä ja huomautuksia 12.12.2022 saakka Etelä-Pohjanmaan ely-keskukseen.

Yva-ohjelmaan voi tutustua muun muassa osoitteessa ymparisto.fi/reimarimerituulivoimayva

Kommentoi Ilmoita asiavirheestä