Paikallisuutiset

Siivetön enkeli lensi Heurekaan

Aivoverenvuodon jälkeen Merja Göös löysi uuden rohkeuden.

Tutta Koskela

PietarsaarelainenMerja Göös tähdittää ”selviytyjät -sarjaa”. Hän kuuluu niihin neljään aivosairauden kokeneeseen, joita filmattiin tiedekeskus Heurekan ainutlaatuiseen Aivot narikasta -näyttelyyn. Siellä hänet pääsee tapaamaan digitaalisessa hahmossa. Näyttely avautui lauantaina 14.10.

Elokuvissa ja mainoksissa avustajana esiintyminen tuo iloa ja vauhtia hänen elämäänsä.

– Aivopotilas ei saa jäädä sairauden orjaksi, pitää lähteä liikkeelle. Minä en pelkää ketään ja teen mitä muut eivät uskalla, Merja Göös nauraa.

"Toki elämään paineet kuuluvat, mutta kun stressi ottaa vallan, seuraa pysähdys. Minä sain uuden elämän". Merja Göös

Elokuva-avustajaksi uskaltautuminen kertoo pelon voittamisesta. Vuosi sitten Merja Göös osallistui avustajana Klaus Härön uusimman elokuvan, Tuntemattoman mestarin, kuvauksiin. Se saa ensi-iltansa vuodenvaihteessa.

Göös loistaa muistellessaan, kuinka nimettömien avustajien joukosta hänet nostettiin neljään kohtaukseen. Ohjaaja ihmetteli filmiryhmälle: mistä te löysitte tuon naisen?

– Minun roolittamiseni oli ohjaajalta rohkea teko. Olisin voinut kompastua sivuloikkiini.

Sivuloikilla hän tarkoittaa keskivartalon tasapainohäiriötä, joka välillä muistuttaa menneestä.

– Mutta ohjaaja kehui ”hienosti vedetty” kohtaukseni jälkeen. Filmatessa tasapainoni pysyi!

Hän oli 53-vuotias kampaajayrittäjä, kun aneurysma eli aivovaltimon pullistuma puhkesi hänen päässään. Sitä seurasi aivoinfarkti ja aivokalvontulehdus. Todennäköisen kuoleman välttänyt Göös kotiutui Tampereen yliopistollisesta keskussairaalasta pyörätuolissa. Siitä on nyt 14 vuotta.

Klaus Härön Tuntematon mestari -elokuvan filmauksissa Merja Göös lahjoitti askartelemansa hymiön pääosaa näyttelevälle Heikki Nousiaiselle. Itsekin infarktin kokenut näyttelijä osasi arvostaa elettä. Hassultahan hymynaamojen lahjoittelu vaikuttaa, mutta Merja Göös levittää niiden kautta iloa ympärilleen.

Niin Heikki Nousiainen kuin ohjaaja Klaus Härökin tekivät Göösiin vaikutuksen lämpimällä persoonallaan.

– Aina rauhallinen Klaus Härö hehkuu lämpöä ja kohtelee kaikkia samalla lailla, statistista taidekriitikon rooliin nostettu Merja Göös ihastelee.

Elokuva-avustajana hän pääsi tutustumaan kahteen muuhunkin ihanaan mieheen: Tommi Korpelaan ja Hannu Björklundiin. Heidät Merja kohtasi esittäessään häävierasta komediassa ”Laivaromantiikkaa”. Jani Volasen ja Tommi Korpelan ohjaama ja käsikirjoittama filmi nähdään televisiossa. Kuvaukset vaativat neljä laivaristeilyä Ruotsiin ja takaisin.

On Göös osallistunut televisiosarja Sykkeeseenkin mummon osassa. Pietarsaaressa keväällä kuvatussa lyhytfilmissä ”Avgrunden” hän esitti lääkäriä. Nyt hän on lähdössä agentin roolia tekemään Kokkolassa oppilastyönä filmattavaan filmiin.

Elokuvien tekeminen vaatii kaikilta osallisilta pitkää pinnaa, jatkuvaa odottelua. Työstä saamiinsa elämyksiin hän laskee samanhenkisten avustajien kesken syntyvän yhteishengen. Avustajaksi uskaltautuessaan Merja Göös toteuttaa haavettaan, joka syntyi näyttelemistä harrastaneen isoäidin perintönä.

Aivoverenvuoto pysäytti aikoinaan stressin valtaaman yksityisyrittäjän kerralla.

– Toki elämään paineet kuuluvat, mutta kun stressi ottaa vallan, seuraa pysähdys. Minä sain uuden elämän, hän kuvaa kokemaansa.

Yhteiskunnan puolesta kuntoutusta ei myönnetä, kun vammautuminen ei näy ulospäin, Göös sai huomata. Hän kuvaa kuntouttaneen itsensä siivettömäksi enkeliksi. Sellaisia hän askartelee hymyemojien ohella. Askartelu, ravinto, kuntopyörä ja hyvän kierrättäminen kuuluvat hänen omahoitoonsa. Neljän lapsen äiti ja kuuden lapsenlapsen isoäiti on tulossa isomummoksi. Merja Göösin rakkaus vain laajenee.

Hän lahjoittaa hymynaamoja satunnaisillekin vastaantulijoille. Kukaan ei ole kieltäytynyt niistä, useimmat aavistavat pallopäähän liittyvän jonkin tarinan. Tutustuminen sujuu sen jälkeen ilon kautta.

Kotipaikkakuntansa Pietarsaaren sairaalassa hän tapaa vasta sairastuneita vertaistukihenkilönä. Merja onkin käynyt läpi kahdeksan Aivoliiton koulutusta. Kokemusasiantuntijana hän odottaa vielä jatkokoulutusta. Iloista liikkumista hän on käynyt esittelemässä palvelukodissakin.

Naisen temperamentista kertoo se, että hän muutti kirjoille Jyväskylään kymmeneksi vuodeksi, kun kotikaupunki ei myöntänyt kuntoutusta. Muutto ei auttanut. Göös tajusi aivopotilaiden huonon kuntoutustilanteen koskevan koko maata. Aivoliitto yrittää valtiovaltaan päin saada parannusta tilanteeseen, Merja Göös painottaa.

Hän suosittelee ”näkymättömästi” vammautuneille aivopotilaille uuden EU:n vammaiskortin hakemista. Sitä näyttämällä osoittaa Suomessa ja ulkomailla tarvitsevansa apua tai tukea. Ohjeet löytyvät sivustolta www.vammaiskortti.fi.