Paikallisuutiset
Ruusulehdon käyttö resurssi-kouluna kuohuttaa tunteita
– Järjetön päätös, sanoo Mervi Rantala. – Sumeaa logiikkaa, sanoo Marita Salmu.
Pietarsaari
– Vastustan resurssikoulun sijoittamista kaupungin laitamille Ruusulehtoon mm. siksi, ettei asiassa ole kuultu niitä ammattilaisia, kouluterveydenhoitajia ja koulupsykologeja, jotka tekevät työtä lasten ja nuorten kanssa. Oppia resurssikoulun mallista olisi voitu ottaa niinkin läheltä kuin Kokkolasta, jossa pienryhmä toimii yläkoulun yhteydessä. Tukeudun tässä asiantuntijoihin, joiden mukaan kavereista ei saa erottaa ja nuoren pitää saada kasvaa kavereiden kanssa, toteaa valtuutettuMervi Rantala (sdp).
– Kun Ruusulehto jäi tyhjilleen, piti kiinteistölle näköjään keksiä jotain käyttöä.
Rantala esitti asian palauttamista maanantain kaupunginvaltuustossa Helinä Sipisen (pro) kannattamana. Rantala myös mm. ehdotti yläkoululaisille suunnatun resurssikoulun sijoittamista Strengbergin kiinteistöön.
– Viktorian kiinteistö Etelänummen läheisyydessä olisi oikein hyvä.
– Strengbergiltäkin käsin nuoret voisivat mm. käydä taitoaineiden opetuksessa naapurissa Etelänummella ilman erityisjärjestelyjä. Kaverusten koulumatka voisi olla yhteinen - toinen menee Strengbergille, toinen Etikselle. Ruokailu voitaisiin järjestää lukiolla, Rantala näkee.
Strengbergillä vuosikustannukset olisivat alhaisemmat; sisäinen vuokra siivouksineen olisi noin 67 000 euroa, Ruusulehdossa 235 000 euroa.
Alakouluikäisten resurssikoululle löytyisi Mervi Rantalan mielestä tilaa ja tukea niin Itälässä kuin Länsinummellakin, luontevasti muiden lasten joukossa.
– Resurssikoulu Ruusulehdossa merkitsee lasten ja nuorten eristämistä ja kuljetusrumbaa. Miten vaaditun tasoinen opetus ylipäätään järjestetään jos yläasteelta tulee viisi eri oppilasta eri ikäryhmistä, hän ihmettelee.
– Onneksi vanhemmilla on oikeus valittaa päätöksistä, Rantala toteaa.
Varavaltuutettu, entinen valtuutettuMarita Salmu (pro) toteaa, että Pietarsaaren kaupungin johdossa ja kunnallispolitiikassa näyttää muodostuneen tavaksi muuttaa päätösten perusteluita tarpeen mukaan.
– Sumeaa logiikkaa. Alun perin kielikylvylle oli äärimmäisen tärkeää kylvettää lapsia vieraalla kielellä omankielisessä ympäristössä. Kun Ristikari haluttiin kielikylpykouluksi, ympäristön kielellä ei enää ollutkaan merkitystä. Sitten oli tärkeää saada synergiaa sijoittamalla sekä kielikylpyluokat että esiopetus ja päiväkoditkin saman katon alle. Nyt kielikylpylapsetkin ovat levällään eri kouluissa ja kuutoset on siirretty yläasteille.
– Ruusulehdon koulusta tehtiin lakkauttamispäätös, koska koulu tuli turhan kalliiksi niin vähille oppilaille. Nyt se kuitenkin onkin sopiva vielä pienemmän resurssikoulun oppilaille. Jotkut valtuutetut pitivät sopivana tehdä vuoden kokeilu resurssikoulun sijoituksesta. Sen vuoden aikana ehditään myydä esim. Viktorian päiväkoti, joka olisi voinut olla hyvä vaihtoehto resurssikoulun sijainnille. Varsinkin yläasteen oppilaille sijainti olisi ollut lähempänä omaa koulua, jolloin oppilaat olisivat voineet osallistua esim. oman koulun liikunta- ja muihin oppitunteihin, joissa isommasta ryhmästä on hyötyä ja integroiminen takaisin omaan kouluun olisi ollut helppoa, huomauttaa Salmu.
Yhtä epäjohdonmukaisena Marita Salmu pitää joidenkin valtuutettujen ”huolta” lasten ja nuorten hyvinvoinnista.
– Puheissa nostetaan kyllä esiin miljoonasäästöt lastensuojelusta, jos suurempi osa rahoista käytettäisiin omaan ennaltaehkäisevään työhön. Miljoonalla saisi 20 työntekijää. Mutta kun budjettiraameihin tehdään esitys 60 000 € lisäyksestä yhden koulupsykologin palkkaamiseksi, sille ei enää nähdäkään tarvetta ja esitys äänestetään nurin.
– Kaupunginhallituksen puheenjohtaja näkee asiakseen syyttää valtuutettuja populismista. Kas, kun ei heitä natsikortilla. Missä valtuutetut, joilla ei ole edustajaa kaupunginhallituksessa, voisivat yrittää vaikuttaa, jos valtuustossakaan ei saa esittää omia ehdotuksiaan kaupunkilaisten parhaaksi, Marita Salmu ihmettelee.
Pirkko Högkulla