Paikallisuutiset

Purmon koulu heilahti 2010-luvulle

Modernin ajan oppimisympäristössä avainsanoja ovat mukautuvuus, avoimuus, mitoitus, kalustus ja langaton yhteys, valoa unohtamatta.

Pedersöre/Purmo

Neljä vuotta sitten oli suunnitelmissa pahoista vesivahingoista kärsineen Purmon koulurakennuksen mittava remontti. Lopputuloksena onkin moderni ja luonnonvalossa kylpevä miljoonapytinki kylän raitille, entisen paikalle. Saman katon alla elellään sujuvan yhteistyön merkeissä myös kunnankirjaston ja esiopetuksen kanssa eikä kukaan kaipaa parakkikoulua. Ei siis ihme, että rehtoriGlenn Sundstedt on yhtä hymyä koulunsa tämänpäiväisten vihkiäisten ja huomisten avointen ovien kynnyksellä.

Sundstedt esittelee kuinka 2010-luvun opetustilassa mitoitus, kalustus ja arkkitehtuuri taipuvat aikuisille, pienille ja isoimmille oppilaille ja miten opetustiloissa voidaan heijastaa langattomasti älypuhelimen, tabletin tai kannettavan laitteen sisältö valkotaululle tai muulle pinnalle. Perinteiset pulpetit ja liidut ovat historiaa. Arkkitehti Anders Höglundin käsialaa oleva uudisrakennus mukautuu siis opetustehtävänsä ja käyttäjiensä mukaan ja käytävillä kuljetaan aina valoa kohti.

Rehtorin puheesta paistaa tyytyväisyys ja kiitollisuus monenlaisen oppimisympäristön, lasten kehitystä ja oppimista tukevien välineiden, tilojen ja teknologialla varustettujen tilojen toteutumisen puolesta. Tämä mahdollistaa oppijalähtöisen työskentelyn. On pienryhmätiloja, mielikuvitusta ruokkivia oleskelupaikkoja, himmennettävää valaistusta ja huippuluokan äänieritystä näkymää hallitsevista lasiseinistä huolimatta. Luonto kulkee kaverina koko koulupäivän; suurista ikkunoista avautuu metsämaisemaa. Sitä vasten kiertää rakennusta leikki- ja ulkoiluale kuuteen metriin kohoavine kiipeilyverkkoineen, keinuineen ja telineineen.

”Meillä oli kolme toivetta ja jokainen niistä toteutui; selkeä päänsisäänkäynti, erilaisia oppimisympäristöjä ja kahvihuone, josta näkee kaikkialle ja kuulee kaiken”. Glenn Sundstedt

– Meillä oli kolme toivetta ja jokainen niistä toteutui; selkeä päänsisäänkäynti, erilaisia oppimisympäristöjä ja kahvihuone, josta näkee kaikkialle ja kuulee kaiken, Sundstedt hymyilee.

Lattianeliöitä on saman verran, nyt ne ovat vaan tehokäytössä. Siellä, missä lattianeliöt tulivat vastaan, nostettiin katse kattoon. Niinpä kahvihuone kiipesi kuuden metrin korkeuteen torniin, mistä avautuu hulppeat näkymät reunan yli alakertaan, saleihin ja käytävälle. Yläilmoihin sijoittuu myös opettajainhuone langattomine yhteyksineen. Hissillä pääsee, mutta portaat ovat kuulema ahkerammassa käytössä.

Torni tervehtii pääovista tulijaa heti aulassa. Sen alaosa kätkee sisäänsä oppilaiden suosikkipaikan - mustalla sisustuksella rauhoitetun kodan, jossa katsellaan filmejä ja pidetään pienemmille satuhetkiä tasanteilla istuen.

Sydäntilana toimii liikuntasalin ja ruokasalin keskellä komeileva estradi, johon on tornin kahvihuoneesta ja viereisestä opettajainhuoneesta suora näköyhteys. Näyttämö avautuu kolmeen suuntaan ja on tarvittaessa erotettavissa paksuilla verhoilla omaksi oppimistilakseen. Näyttämö on pienehkö ajatellen vaikkapa teatteriesitystä rekvisiittoineen, mutta sille ei olekaan tarkoitus saada mahtumaan suuria lavasteita. Kulloinkin tarvittavat maisemat ja lavasteet voidaan näet heijastaa videotykeillä taustaseinälle.

Liikuntasalin saa senkin kätevästi rajattua liukuovilla oppituntien ajaksi. Salin lattia on omaa luokkaansa, vastaavaa ei kuulema löydy mailta eikä halmeilta. Normaalia paksumpi urheilulattia onkin valmistettu mittatilaustyönä paikan päällä.

– Valitsimme lattian, joka soveltuu ennenkaikkea alakoululaisten käyttöön eikä ensisijaisesti aikuisille, vaikka salissa pidetäänkin useita jumppatunteja iltaisin, Sundstedt huomauttaa.

Oppilailla on omat luokkansa, joissa säilytystilaa materiaalille löytyy perinteisen pulpetin sijasta laatikostoista seinustalta. Huonekalujen järjestys on muutettavissa saman tien vaikka oppitunnin aikana. Pöydät ovat säädettäviä, tuolit pyöriviä. Lisäksi löytyy istumisen ergonomiaa painottavia tasapainotuoleja sekä näppäriä säkkituoleja. Lasiseinien ansiosta luokissa on avoimuuden tunnetta joka suuntaan. Jokaisen luokan yhteydessä on myös lasitettu ulkohuone, jonne opetusta siirretään sään salliessa.

Puutyöluokassa on sielläkin säädettävät kalusteet - eikä meisseleistä sun muista työkaluista tule aivan hetkessä pulaa, esittelee Sundstedt viimeisen päälle varusteltua työkalukaappia.

Ennusteen mukaan oppilasmäärä laskee alle sadan lähivuosina.

– Sitten taas noustaan yli sadan, rehtori luottaa.

Pirkko Högkulla

ps@pietarsaarensanomat.fi

Rehtori, Purmon koulu