Paikallisuutiset

Puolen tunnin väsyttäminen toi palkinnon

Samu Hautamäki (15) sinetöi voiton liki 13,5 kilon lohella ja kruunattiin Tenon Lohikuninkaaksi 2019.

Pedersöre

Samu Hautamäki vei jackpotin heti ensimmäisessä Utsjoen Lohiriehassaan. Kilpailua oli käyty runsaat kaksi tuntia seitsemästä, kun vapamiehenä toiminut Samu kelasi siimaa jo sisään uudelle lähtöpaikalle saavuttaessa ja silloin nappasi, kunnolla. Uistin, johon voittokala nappasi, on kalastusparin Kimmo Kemppaisen valmistama Larke-vaappu.

– Suurempi lohi tuli ensimmäisenä ja heti tuntui, että nyt on iso kiinni. Väsyttämisessä meni puoli tuntia ja sinä aikana mentiin 2,5 kilometriä jokea alas ja kosken läpi. Loppuvaiheessa kala oli niin väsynyt, että sen sai vain vetää veneen viereen ja veneeseen. Silloin jo tiesin, että tällä mennään pitkälle. Mutta kyllä siinä itselläkin jalat puutuivat, Samu muistelee.

MAINOS - juttu jatkuu mainoksen jälkeen

MAINOS - mainos päättyy

Missä vaiheessa sait tietää, että voitto on plakkarissa?

”Loppuvaiheessa kala oli niin väsynyt, että sen sai vain vetää veneen viereen ja veneeseen. Silloin jo tiesin, että tällä mennään pitkälle.” Samu Hautamäki Tenon Lohikuningas 2019

– Tieto tuli vasta aika kalkkiviivoilla, koska ainahan on mahdollista, että joku saa vielä isomman lohen. Aikaa kun oli vielä paljon jäljellä.

Kalastusaikaa on seitsemän tuntia ja kilpailun kulusta ilmoitetaan osallistujille tekstiviesteillä. Aina kun kala on saatu veneeseen, kutsutaan valvojat paikalle, kala punnitaan ja ilmoitetaan muille kalan kokoluokka, mutta ei tarkkaa painoa.

Lisäksi Samu sai kivijärveläisen parinsa Kimmo Kemppaisen kanssa toisen, 2,5-kiloisen lohen, vaikkei sitäkään olisi voittoon tarvittu. Toiseksi tullut venekunta kun jäi voittajaparista yli 4,2 kilon päähän. Voitto oli siinäkin mielessä historiallinen, että kukaan paikallisistakaan ei muistanut, että Lohikuninkuuden olisi koskaan voittanut ulkopaikkakuntalainen pari. Useimmiten voittajaveneessä on ollut toisena parina paikallinen kalastaja.

MAINOS - juttu jatkuu mainoksen jälkeen

MAINOS - mainos päättyy

Sekin on harvinaista, että samaan ulkopaikkakuntalaisperheeseen on tullut kaksi titteliä. Isä,Petri Hautamäki, nimittäin voitti paikallisen kalastajan kanssa saman tittelin kolme vuotta sitten.

– Tuolloin voittokala (10 949 gr) saatiin kilpailun ensimmäisellä minuutilla, joten siinä oli piinaavat seitsemän tuntia odottelemista, että saako joku vielä isomman, Petri muistelee.

Tämän vuoden kilpailussa saatiin ylös kaikkiaan yhdeksän kalaa. Kilpailussa oli kuitenkin mukana noin 160 osanottajaa, joista jotkut kalastivat pareina ja toiset yksin. Lohia oli narraamassa noin sata venettä.

Utsjoen Lohiriehassa noudatetaan Tenojoen kalastussääntöjä. Lohen soutu on ainoa sallittu kilpailumuoto ja kalastaminen uistinta tai perhoa heittäen on kielletty. Kalastaessa saa olla kerrallaan käytössä enintään kolme vapaa, joista jokaisessa yksi siima ja viehe. Kilpailukalaksi kelpuutetaan vain nousulohi, ei talvikkoa, eli edellisenä vuotena kutenutta laskulohta. Itse kilpailussa toinen venekunnasta soutaa ja toinen toimii vapamiehenä.

MAINOS - juttu jatkuu mainoksen jälkeen

MAINOS - mainos päättyy

Palkinnoksi Samu sai 3 000 euron arvoisen käsin veistetyn Tenon veneen sekä 24-karaatin kullalla päällystetyn Räsäsen uistimen kaiverruksineen.

– Vene jätettiin sinne tervattavaksi ja sinne se jääkin tulevia kalastusreissuja varten. Käymme kesälomilla yleensä parisen kertaa kalastamassa Utsjoella ja Muoniossa.

Onko kalastaminen sitten silkkaa onnea, vaistoa vai taitoa?

– Taitoa se on. Tärkeintä on tietää ottipaikat, Samu toteaa ykskantaan.

Mikään eilisen teeren poika Samu ei ole, vaan hän on kalastellut myös kotimaisemissa pienestä pitäen. Isän mukana on oltu kalassa 3-vuotiaasta lähtien.

– Ei tarvitse kahta kertaa kysyä, että lähdetäänkö Tenolle kalaan. Pojat ovat saman tien pakkaamassa tavaroitaan, Petri naurahtaa.

Mitäs muuten voittokaloille tapahtui?

– Seuraavana aamuna kalat fileroitiin ja kotiin päästyämme ne savustettiin. Syötävää riitti pitkään. Ja joka joulu syödään Tenonjoesta saatua graavilohta, Petri lupaa.

Tenojoki

Teno tai Tenojoki on Tenojoen vesistön laskujoki ja myös Suomen ja Norjan välinen rajajoki. Se on myös maineikas ja suosittu kalastusvirta, Pohjois-Euroopan suurin ja tuottoisin luonnontilainen lohijoki.

Saman virtaavan uoman eri osuuksia kutsutaan myös peräti neljällä eri nimellä ennen sen vesien Jäämereen laskemista.

Kalastusmatkailun merkitys alkoi Tenojoella voimistua 1950-luvulla,.

Suomen ja Norjan rajajokena Teno virtaa 152 kilometrin matkan Nuorgamiin asti ja tästä vielä 50 kilometrin matkan Tenonvuonoon kokonaan Norjan alueella.

Tenojoessa on noin 30 perinnöllisesti erilaistunutta lohikantaa, jotka ovat tuhansien vuosien aikana sopeutuneet kotivesistöönsä. Ne lisääntyvät luonnonvaraisesti ja niitä ylläpidetään kalastuksen säätelykeinoin. Istutuksia ei vesistöön tehdä.

Tenojoki on Pohjois-Euroopan suurin ja tuottavin lohijoki mahdollistaen edelleen merkittävän joki- ja rannikkopyynnin. Tenojoesta saatu lohisaalis on parhaimmillaan muodostanut jopa 15–20 % Euroopan joista saadusta lohisaaliista.

Suurimmat tilastoidut lohisaaliit Tenojoen vesistöstä (250 tonnia) on saatu vuosina 1975 ja 2001.

Tenojoen Suomen puoleisella osalla kävi aiemmin noin 8000 kalastusmatkailijaa vuosittain ja he lunastivat yli 30 000 lupavuorokautta kaudessa.

Kalastuskaudelle 2017 voimaantullut uusi Tenojoen kalastussopimus leikkasi kalastusmahdollisuuksia merkittävästi ja kalastusmatkailijoiden määrä on viime vuosina vakiintunut noin 2500 henkilöön.

Kesällä 2018 Tenojoen kokonaislohisaaliiksi arvioitiin noin 50 tonnia, mikä oli tilastointiajanjakson (v. 1975–2018) pienin lohisaalis.

Kommentoi Ilmoita asiavirheestä