Paikallisuutiset

Pohjanmaan asukkaiden pitäisi liikkua enemmän - Jan Wikström, 70, hoitaa kuntoaan kävelemällä Tellushallissa

Liikkumattomuus ja liikuntakyvyn heikkeneminen ovat lisääntyneet kaikissa ikäryhmissä, paljastaa Miten Pohjanmaa voi -raportti.

Suurin haaste tulevaisuuden sosiaali- ja terveydenhuollon palveluille on riittävä työvoiman saatavuus. Työikäisen väestön määrä vähenee ja ikääntyvien määrä kasvaa, todetaan Pohjanmaan väestön tunnuslukuja, terveyttä ja hyvinvointia kuvaavassa Miten Pohjanmaa voi? –raportissa. Liikkumattomuus ja liikuntakyvyn heikkeneminen ovat lisääntyneet kaikissa ikäryhmissä.

Pohjanmaan hyvinvointialueen hallitus on käsitellyt kokouksessaan väestön hyvinvointia ja palvelutarpeita kuvaavaa raporttia. Raportti on pohjana palveluiden kehittämiselle.

– Sekä omissa palveluissamme että yhteistyössämme kuntien, yhdistysten ja yritysten kanssa tulee painottaa tekoja, jotka tukevat ihmisen omaa aktiivisuutta ja edellytyksiä huolehtia itsestään ja läheisistään arjessa. Palveluiden kehittämisessä pitää varmistaa helppo yhteydenotto sekä digitaalisesti että puhelimitse. Kielellisten oikeuksien toteutuminen pitää turvata, sanoo hyvinvointialueen johtaja Marina Kinnunen tiedotteessa.

”Muutoksiin pitää vastata niin, että riskissä tai väkivallan kohteina olevia lapsia tunnistetaan aiempaa paremmin”.

Positiivista on, että ammattioppilaitoksissa opiskelevat tupakoivat huomattavasti aiempaa vähemmän. Lasten, nuorten ja perheiden osalta huolestuttavia signaaleja ovat lisääntynyt lapsiin ja nuoriin kohdistunut väkivalta ja vähentynyt liikkuminen. Näihin muutoksiin pitää vastata niin, että riskissä tai väkivallan kohteina olevia lapsia tunnistetaan aiempaa paremmin. Perheiden matalan kynnyksen sosiaalipalveluita vahvistetaan ja huoltajia tuetaan perhe-elämän haasteissa.

– Meidän pitää kehittää uudenlaista yhteistyötä kuntien ja yhdistysten kanssa, että lapset liikkuisivat nykyistä enemmän, sanoo lasten, nuorten ja perheiden sektorijohtaja Pia-Maria Sjöström.

Myös työikäiset liikkuvat Pohjanmaalla aikaisempaa vähemmän. Jos trendiä ei saada käännettyä, se aiheuttaa tulevaisuudessa heikentyvää toimintakykyä ja enemmän sairauksia. Myös psyykkinen pahoinvointi on aikuisilla lisääntynyt. Ulkomaalaistaustaisilla ihmisillä hyvinvointia heikentää erityisesti kokemukset syrjinnästä.

– Työikäisten työkyvyn ylläpitäminen on hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuuden kannalta a ja o. Yhteiskunnassa pitää laajasti varmistaa, että kaikki nykyiset, tulevat ja Suomeen muuttavat työikäiset ihmiset säilyttävät ja parantavat toimintakykyään, sanoo työikäisten sektorijohtaja Erkki Penttinen.

Pohjanmaan ikäihmisistä harvempi (91,7 %) asuu omassa kodissaan kuin ikäihmiset muualla Suomessa (93 %). Pohjanmaan kuntien välillä tilanne vaihtelee suuresti (89,3–95,1 %). Tämä on tilanne huolimatta siitä, että muiden ikäluokkien tavoin ikäihmiset ovat Pohjanmaalla terveempiä verrattuna maan keskiarvoihin. Ikäihmiset kokevat elämänlaatunsa paremmaksi Pohjanmaalla kuin muualla Suomessa. Toisaalta liikkumattomuus on ongelma myös ikäihmisillä: Yhä useamman on vaikeaa kävellä 500 metrin matka.

– Meidän tulee panostaa palveluihin, joiden avulla ikäihmisten on mahdollista asua kodissaan turvallisesti ja pidempään. Yhteydenoton meidän palveluihimme pitää olla helppoa, koska se lisää turvallisuuden tunnetta, toteaa tiedotteessa ikäihmisten sektorijohtaja Pia Vähäkangas.

Hyvinvointialue on jo siirtänyt painopistettä ennaltaehkäiseviin, kotona asumista tukeviin palveluihin. Näitä ovat esimerkiksi kotikuntoutus, kotisairaala, päivystyksen liikkuva sairaala, seniorilinja ja seniorineuvola.

– Pyrimme lisäämään kotona asumisen turvallisuutta ja vastaamaan sairaanhoidon tarpeeseen tarkoituksenmukaisesti, Pia Vähäkangas sanoo.

Pietarsaarelainen Jan Wikström kuntoilee säännöllisesti oman liikuntakyvyn säilymisen ja hyvinvoinnin vuoksi. 70 vuotta loppuvuodesta täyttänyt Wikström kertoo pitävänsä niveliään liikkeessä suunnilleen saman verran kuin aikaisempinakin vuosina. Päälaji on iän myötä vaihtunut juoksusta kävelyksi.

Sisäkävelyn Tellushallissa kaupungin kahdesti viikossa tarjoamilla ilmaisilla vuoroilla Wikström aloitti vuonna 2019. Korona tuli väliin, mutta pandemian hellitettyä kävelyharrastus jatkui taas melko säännöllisesti.

– Kävelen yleensä 14 kierrosta mihin menee noin 55 minuuttia. Onhan se parempi kuin ei mitään, Jan Wikström tuumii.

Kerralla tulee nelisen kilometriä, mikä tekee viikossa kahdeksan ja kuukaudessa päälle 33 kilometriä.

”Sisällä hallissa on oikein erinomaista kävellä kun ulkona on kylmää, liukasta tai sataa vettä”.

Sisällä hallissa on Wikströmin mielestä oikein erinomaista kävellä kun ulkona on kylmää, liukasta tai sataa vettä.

– Keuhkojen vuoksi en itse voisi ulkoilla kylmemmässä kuin plus kymmenessä asteessa, joten itselleni mahdollisuus sisäkävelyyn on ensiarvoisen tärkeää, Wikström huomauttaa.

Ruuhkaa ei radalla juurikaan esiinny.

– Enimmillään meitä on ollut neljä kävelijää. Olenkin välillä pelännyt, että ilmaiset vuorot lopetetaan kokonaan kun ne ovat niin vähän käytössä. Ehkei tästä mahdollisuudesta tiedetä, Wikström pohdiskelee.

Liikuntatoimisto tarjoaa ilmaisia kävelyaikoja Tellushallissa tiistaisin kello 13:30–14:30 ja torstaisin kello 11–12.