Paikallisuutiset

Pietarsaaren kaupunginmuseon 30-vuotias perusnäyttely uudistetaan: historiasta runsaudenpulaa – mutta miten 29sen parhaiten esittäisi?

Pietarsaaren kaupunginmuseon päärakennuksena toimiva Malmin talo peruskorjattiin liki 30 vuotta sitten.

Museon perusnäyttely on pysynyt samanlaisena siitä saakka. Uudistus on nyt tulossa.

Tähän museon henkilökunta haluaa myös yleisöltä apua.

Esille laitettavasta tavarasta ei ole minkäänlaista puutetta, mutta nyt kaivataan kansalaisten ideoita ja toiveita siitä, mitä Pietarsaaren historiasta halutaan nähdä ja miten siitä parhaiten välitettäisiin tietoa.

”Meillä on yli 30 000 esineen kokoelma ja lisäksi valtavat määrät valokuvia, negatiivejakin on noin puoli miljoonaa kappaletta.” Carola Sundqvist Kaupunginmuseon johtaja

Kyselyyn voi vastata muun muassa Pietarsaaren kaupungin kotisivuilla 11. kesäkuuta saakka.

Kaupunginmuseon johtajaCarola Sundqvist kertoo, että talo asettaa omat rajoituksensa näyttelyiden järjestämiselle.

– Malmin talo on suojeltu sekä ulkoa että poikkeuksellisesti myös sisätiloiltaan. Peruskorjauksessa muun muassa otettiin esille kattomaalaukset ja seinien alkuperäiset värit, Sundqvist kertoo.

Malmin suku lahjoitti talon aikanaan kaupungille. Silloin sovittiin, että talon ensimmäinen huone, Malmin kauppahuoneen konttoritila, jätetään alkuperäiseen asuunsa.

Talossa on myös muuta esineistöä ja kalustoa Malmien ajoilta. Alkuperäinen täytyy säilyttää, mutta tiloihin voidaan kiinteistön ehdoilla myös tuoda kosolti uutta.

Pietarsaaren kaupunginmuseolla on historiallista materiaalia useammankin näyttelyn tarpeisiin.

– Meillä on yli 30 000 esineen kokoelma ja lisäksi valtavat määrät valokuvia, negatiivejakin on noin puoli miljoonaa kappaletta, Sundqvist kertoo.

Lähes varmasti uudistettava näyttely tulee kertomaan tarinoita. Niihin löytyy kosolti materiaaleja Malmien toisilleen kirjoittamista kirjeistä. Yksin Otto Malmin isälleen lähettämiä kirjeitä on tallessa 100 kappaletta Kansallisarkistossa.

– Kun ne tulivat Kansallisarkistoon, kaikki olivat isoissa säkeissä. Nyt ne ovat olleet järjestyksessä varmasti kymmenisen vuotta. Olen käynyt kopioimassa niitä Helsingissä. Syksyllä jaamme työt ja alamme lukemaan niitä läpi, Carola Sundqvist kertoo.

Materiaali on niin mittava, että jälkipolville esitettävistä tarinoista ei tule olemaan pulaa.

Malmin talon perusnäyttely tulee todennäköisimmin kertomaan Pietarsaaren vaiheista merenkulkukaupungista teollisuuskaupungiksi, ja se päättynee 1900-luvun alkuun.

Ylöspanoon on haettu vinkkejä useasta muusta suomalaisesta paikallis- ja aluemuseosta.

Museomaailmassakin on suuntauksia ja trendejä. Nykytekniikan hyödyntäminen on yksi vahva sellainen.

– Kävimme vuoden museoksi valitussa Satakunnan museossa katsomassa heidän uudistettua perusnäyttelyään. Siellä on otettu mukaan tablettien ja isompien näyttöjen avulla erilaisia tietoiskuja, joilla voi perehtyä kiinnostamaansa aiheeseen enemmän. Seinille ei tarvitse laittaa hirveästi lappuja, koska se ei olisi kaunistakaan.

Audio-oppaat ovat niin ikään tätä päivää museoissa ja näyttelyissä. Haluamansa tarinat voi kuunnella kuulokkeista tai kännykkänsä kautta.

– Minusta tuntuu, että ihmisillä on enemmän aikaa kuunnella kuin lukea. Saat olla myös ihan omassa maailmassasi, Sundqvist sanoo.

Kaikenlainen kuvankäsittely, filmit ja vuorovaikutteisuus ja -puhelu kävijän kanssa ovat tulleet jäädäkseen.

– On aina kivempaa, jos ihminen pystyy itse tekemään jotain pelkän katsomisen sijasta.

Uudistustöihin on tarkoitus päästä ensi vuoden aikana, ja niihin Carola Sundqvist arvelee kuluvan kaksi vuotta.

Oma päänvaivansa on Malmin talon nyt heikon valaistuksen parantaminen niin, että suojeltu ympäristö ei vaarantuisi. Led-tekniikka tullee avuksi.

Työ itse näyttelyiden kanssa merkitsee melkoista urakkaa sekin.

– Tarinat on valittava, kirjoitettava ja käännettävä kolmelle kielelle. Ja jonkun, mieluiten näyttelijän, ne pitää lukeakin.

Hankkeen kustannuksiksi Sundqvist on arvioinut 100 000 euroa lähentelevää summaa. Avustusta haettaneen ainakin Otto A. Malmin säätiöltä.

– On olemassa sellainenkin kuin kulttuurirahaston museovisio-projekti, joka on tarkoitettu keskisuurille museoille ja josta voi saada avustusta siihen työhön, mitä emme voi tehdä itse.

Malmin talo on rakennettu Pietarsaaren palon jälkeen. Se valmistui vuonna 1838. Suunnilleen samalla paikalla sijaitsi perheen aiempi, puinen talo, joka tuhoutui vuonna 1835 raivonneessa palossa.

Sen jälkeen Peter Malm rakennutti tilalle kivitalon ystävänsä Adolf Lindskogin esimerkkiä noudattaen. Lindskogin talo jäi ainoana tuhosta pystyyn, ja se seisoo edelleen torin kulmalla osana Allegro-korttelia.

Tarvitseeko Pietarsaaren kaupunginmuseo lisää tilaa?

– Tietysti olisi kivaa, jos kaupungin historiaa voisi näyttää kokonaisena. Mutta samalla mietin, että kun on tämä talo, tupakkamakasiini, tupakkamuseo, Runebergin tupa ja Westmanin muorin tupa, niin niissä on aika paljon hoitamista.

– Toivoisin todellakin, että museon näyttelytilat voitaisiin siirtää tupakkamakasiinilta Nygårdin verstaaseen. Silloin olisimme melkein samalla pihalla, mikä auttaisi meitä paljon. Verstaassa voisi pitää rullaavia popup-näyttelyitä, jolloin esillä olisi aina jotain uutta, Carola Sundqvist sanoo.