Kulttuuri

Pietarsaaren julkinen historia on ruotsinkielisten miesten historiaa: Kaupunkiympäristön patsaissa ja muissa muistomerkeissä ei juuri esiinny naisia tai suomenkielisiä

Pietarsaari

Pietarsaaren historia on ruotsinkielisten miesten historiaa ainakin jos asiaa tarkastelee kaupungin julkisten taideteosten ja näkyvimpien muistolaattojen näkökulmasta.

Naisia ei kaupunginmuseon verkkosivuilta löytyvän 32:n patsaan ja muun muistomerkin nimettyjen aiheiden joukosta löydy ainoatakaan.

Suomenkielisiä nimiä taas ei laajemmallakaan etsinnällä nouse esiin kuin maaliskuussa 1918 murhattujen työväenliikkeen aktiivien ja varatuomari Johannes Jääskeläisen muistolaatasta.

Jääskeläinen ja muut uhrit saivat plakaattinsa viimein vuonna 2018 eli kaksi vuotta myöhemmin kuin jääkärikenraali Uno Fagernäs.

Fagernäs oli mukana illanvietossa, jonka lopullisena seurauksena hirmuteot pantiin toimeen tupakkatehtaan seinää vasten Hämeenkadulla.

Monet merkittävimmät muistomerkit kertovat vahvasta teollisuushistoriasta. Philip Ulrich Strengbergin rintakuvaveistos valvoo maisemaa nykyisen kaupungintalon edustalla ja vuorineuvos Wilhelm Schauman sekä Viktor Schauman katselevat kaupunkielämää ikuisesti Koulupuistossa. Punagraniittisella alustallaan lepäävä kauppaneuvos Otto A. Malmin rintakuva puolestaan on ansaitulla paikallaan Malmin sairaalan edustalla.

Kaupungin tunnetuin patsas lienee kansallisrunoilija J.L. Runebergin ylväs rintakuva hänen omassa puistikossaan. Patsaan lakitus kuuluu modernin Pietarsaaren merkittävimpiin vappuperinteisiin.

Nykyisen hotelli Epoquen edustalla kaupunkilaisia tervehtii tyylilajiltaan lähinnä edesmenneen Neuvostoliiton sosialistista realismia edustava massiivinen pronssiveistos. Sukupolvien ketju pystytettiin vuonna 1984.

Pietarsaaren merellisestä historiasta kertovat monet julkisina muistomerkkeinä toimivat ankkurit. Sellainen löytyy esimerkiksi Kittholman uimarannalta ja Malmin talon pihalla on ankkureita jopa kaksin kappalein.

Vedellä on sijansa myös Kävelykadun Yhtyvät virrat -suihkulähdeveistoksessa, joskin hieman yllättävällä tavalla. Taiteilija Eero Hiirosen inspiraationa ovat nimittäin olleet suomalaiset sisävedet.

Ehkä teoksessa voi kuin voikin nähdä myös virallisen Pietarsaaren suunnalta pienen kädenojennuksen kaikkia niitä Järviseudulta tulleita kohtaan, jotka kaupungin hyvinvointia ovat sukupolvesta toiseen olleet rakentamassa.