Paikallisuutiset
Pietarinpuistikon uusi liikenne hämmentää: Sadat kuskit tekevät virheitä päivittäin
Tarvitaan noin varttitunti sivusta seurantaa, kunnes voidaan todeta, että arviolta joka toinen Raatihuoneenkatua pitkin ajavista autonkuljettajista syyllistyy liikennerikkomukseen Pietarinpuistikon risteyksessä Pietarsaaressa.
Vielä puoliksi työn alla oleva Pietarinpuistikon uudistus hämmentää varsinkin autoilijoita. Mullistavin muutos liittyy ajojärjestykseen: Pietarinpuistikko on nyt kauttaaltaan etuajo-oikeutettu, eikä tasa-arvoisia risteyksiä tällä lähes kilometrin matkalla enää ole.
Toimitus tekee yksinkertaisen mutta paljastavan testin Autokoulu Akson liikenneopettaja Axel Hedmanin vinkistä.
– Seurataanpa, kuinka moni autoilijoista katsoo vasemmalle tullessaan Raatihuoneenkatua Pietarinpuistikolle, Hedman haastaa.
Tarkkailu on helppoa kuin heinänteko sopivista asemista. Lännestä kohti keskustaa ajavien tarvitsi aiemmin väistää vain oikealta Pietarinpuistikkoa tulevia. Nyt kärkikolmio vaatii väistämään aivan kaikkia.
Ja niinhän siinä käy. Näppituntumalla puolet kuskeista jättävät kääntämättä päätään risteykseen ajaessaan. Vain kerran ollaan niin lähellä kolaria, että torvi parahtaa soimaan. Puistikkoa ajavien nopeutta hidastaa risteysalueen reilu korotus, ja monissa tapauksissa nämä ehtivät hyvin väistää, vaikka tieliikennelain mukaan toimi ei kuulu heille.
Risteys blokeerataan myös kehittämällä keskelle sitä jono. Suma seisoo.
– Risteykseen ei saa ajaa, ellei pääse sieltä pois, Hedman huomauttaa.
Ihmiset ajavat paljolti tottumuksen mukaan. Kun ajojärjestys muuttuu, he eivät katso liikennemerkkejä
Risteys on Pietarsaaren vilkkaimmasta päästä. Voidaan huoletta ynnäillä, että vähintään sadat kuljettajat ajavat päivän mittaan väistösääntöjen vastaisesti.
– Ihmiset ajavat paljolti tottumuksen mukaan. Kun ajojärjestys muuttuu, he eivät katso liikennemerkkejä, Axel Hedman tietää.
– Kun Uudenkaarlepyyn Topeliuksenpuistikko muutettiin etuajo-oikeutetuksi ja sivukaduille tuli kolmiot, niin kolareita tuli paljon.
Kokenut liikenneopettaja kiinnittää heti huomiota selkeään puutteeseen, joka tulisi hoitaa kuntoon pikimmiten.
– Kun liikennejärjestelyjä tehdään, pitäisi ehdottomasti asentaa muu vaara -merkit ja lisäkilpi, jossa kerrotaan etuajo-oikeuden muuttumisesta. Näin yleensä toimitaan. Nyt niitä ei ole missään.
Uusien liikennemerkkien merkitys on some- ynnä muusta palautteesta päätellen jäänyt monille epäselväksi. Raatihuoneenkadulla on 30 kilometrin nopeusrajoitus ennen ja jälkeen Pietarinpuistikon. Risteykseen tultaessa keltaiselle neliöpohjalle upotetussa kyltissä lukee kuitenkin 40.
Kyse on aluerajoituksesta, joka koskee vain Pietarinpuistikkoa molempiin suuntiin. Tämä näyttää hämmentävän monia.
Axel Hedman kertoo, että aluerajoituksesta viestittäessä säästetään useampi liikennemerkki. Ja käyttäytymistieteetkin näyttelevät roolia tässä.
– Jos käännyt kadunkulmasta ja siinä on muutaman metrin päässä nopeusrajoitusmerkki, se tulee liian aikaisin. Siihen ei yleensä ehditä reagoida, ja vähän ajan päästä mietitään, mikä tässä mahtoikaan olla rajoitus. On parempi laittaa aluemerkki ennen risteystä.
Tottakai ymmärrän, että ennen kuin tämä saadaan valmiiksi, tosi moni on muutosta vastaan.
Pietarinpuistikko päätettiin varustaa erillisillä pyöräily- ja jalankulkukaistoilla liikenneturvallisuuden lisäämiseksi ja kevyen liikenteen edistämiseksi. Samalla ajorataa kavennettiin ja risteykset varustettiin korotuksilla. Enin osa työstä on valmis, viimeinen muutaman sadan metrin pätkä saadaan auki syksyn mittaan.
Kevyt liikenne nostetaankin nyt kunniaan puistikolla. Kävelijät ja pyöräilijät saavat ylittää risteykset ensin. Siitä todistavat kärkikolmiomerkit, jotka on asennettu liittymäkaduille ennen suojateitä ja pyörätien ylityksiä.
Niinpä poikkikatujen autoilijoiden on väistettävä kaikkea risteävää liikennettä, tuli se missä muodossa tai mistä suunnasta tahansa.
Ajo-opettaja Axel Hedman on tehnyt työtään 20 vuotta ja on varma asiastaan – liikenneturvallisuus paranee uudistuksen myötä.
– Tottakai ymmärrän, että ennen kuin tämä saadaan valmiiksi, tosi moni on muutosta vastaan. Tällä tieosuudella on tullut paljon hylättyjä ajokokeita, kun tämä on ollut niin epäselvä. Nyt siitä tulee selkeä, hän sanoo.
Jos kyseinen risteys koetaan pullonkaulaksi aamuruuhkassa, hän kehottaa ihmisiä ajattelemaan välillä toisin.
– Voiko ihminen itse tehdä asialle jotain? Voiko hän ajaa jotain toista reittiä? Onko pakko mennä aina siitä samasta paikasta?
Jos opetat omaa lastasi liikenteeseen ja sanot, että vilkkua pitää käyttää mutta et itse tee niin, opetus ei jää mieleen.
Pietarsaaren puskaradioiden yleisimpiä aloituksia ovat purkaukset kaupungin liikennekulttuurista, joka arvostetaan järkiään maan alimpaan kastiin.
– Itse olen kotoisin Kokkolasta, ja siellä keskustelu on ihan samanlaista. Jokaisessa kaupungissa pidetään omaa liikennettä kaikkein surkeimpana, Axel Hedman naurahtaa.
Parantamisen varaa hän näkee Pietarsaaressakin. Vilkun käyttöön pitää opetella ja opettaa. Esimerkin voima on ihmeellinen.
– Jos opetat omaa lastasi liikenteeseen ja sanot, että vilkkua pitää käyttää mutta et itse tee niin, opetus ei jää mieleen. Sekin, ettei käytä vilkkua, on sisäänopittu asia.