Paikallisuutiset

Pääekonomisti Penna Urrila on huolestunut syntyvyydestä: Viime vuonna Suomessa syntyi 48 000 lasta – korkeakoulupaikkoja on tarjolla 49 000: "Joka vauvalle luvassa korkeakoulupaikka"

Elinkeinoelämän keskusliiton johtaja ja pääekonomistiPenna Urrila puhui Suomen kilpailukyvystä muuttuvassa maailmassa Elinkeinoelämän foorumissa, jonka Pohjanmaan Kauppakamari järjesti Pietarsaaressa torstaina.

Tuoreimman ennusteen mukaan maailmantalous ja -kauppa rullaavat tasatahtiin 3,5 prosentin kasvuvauhdilla.

Euroalueen taloutta painavat erityisesti Saksan ja Italian heikot kasvuennusteet.

– Suomi on hiukan sivussa maailman kasvavista tavara- ja palveluvirroista, missä ei tietenkään sinänsä ole mitään uutta, mainitsi Urrila.

Suomen talous kasvaa 2,5 prosentin vauhdilla

Hän arvioi, että taantuman riski EU:n alueella on noin 20 prosentin luokkaa, mutta riskit ovat kasvaneet.

– Pitkä nousukausi alkaa hyytyä niin USA:ssa kuin Euroopassakin, mutta olemme vielä kaukana taantumasta. Vahvoja taantuman signaaleja ei ole kuitenkaan näköpiirissä.

Brexit koskettaa toteutuessaan myös suomalaisia yrityksiä, mutta syrjäisestä sijainnista on tässä tapauksessa hyötyä. Irlanti, Benelux-maat ja Ranska ottavat kovimmat iskut.

-– Brexitin aikataulusta on mahdotonta sanoa mitään varmaa. Todennäköisesti sen toteutuminen pitkittyy. Ensi syksynä potkaistaan taas palloa eteenpäin, ennustaa Urrila.

Suomen julkinen talous on tasapainottumassa lyhyellä aikavälillä. Alijäämä pienenee lähelle nollaa ensi vuosikymmenen alussa.

– Tässä ei ole kuitenkaan huomioitu eläkeläisten satasia, joita on heitetty ilmaan.

Pitkällä aikavälillä on edessä julkisen talouden epätasapaino. Kestävyysvaje on tosiasia, jos asialle ei tehdä mitään.

– Nostetaanko veroja, karsitaanko työikäisten palvelua, tehdäänkö eläkeuudistus tai lyhennetäänkö opintoaikoja? Vai asetetaanko toiveet työperäiseen maahanmuuttoon, Urrila esitti.

Yli 80-vuotiaiden määrä on kaksinkertaistumassa vuoteen 2040 mennessä.

– Ikääntymisen suurimmat vaikutukset ovat tulossa. Olemme nähneet vasta alun.

Kestävyysvajeen paikkaaminen lohkaisee arviolta 3 prosenttia bruttokansantuotteesta, eli 7-8 miljardia vuodessa.

Työllisyysasteen nostaminen kolmella prosentilla puolittaisi laskennallisen kestävyysvajeen.

Julkisen sotepalvelujen tuottavuutta tulisi lisätä puolella prosentilla.

Alhaisesta syntyvyydestä on puhuttu paljon julkisuudessa viime aikoina.

Suomessa on syntynyt kolmen ja puolen vuoden aikana 25 000 vauvaa vähemmän kuin vuonna 2015 laaditussa väestöennusteessa laskettiin.

Suomi on rakennettu suuremmalle väestölle kuin väestöennusteet lupaavat.

Viime vuonna Suomessa syntyi 48 000 lasta. Samanaikaisesti korkeakoulupaikkoja on tarjolla 49 000.

– Jokaiselle viime vuonna syntyneelle lapselle on paikka korkeakoulussa. Jää tietenkin nähtäväksi, käykö niin.

Myös työperäisen maahanmuuton määrässä on jääty jälkeen vuoden 2015 ennusteista.

– Kyse on myös siitä, onko Suomi houkutteleva maa. Pula työvoimasta alkaa laittaa jarruja kehitykselle, varoitti Urrila.

Maaseudulla on vaikea saada työntekijöitä firmoihin, jos kunnassa syntyy vain kymmenen lasta vuodessa.

Urrilan mukaan Suomessa on turhaan herätetty pelkoja työperäistä maahanmuuttoa kohtaan.

Suomeen töihin tulleiden maahanmuuttajien työllisyysaste on tulohetkellä tietenkin sata, ja vielä kymmenen vuoden jälkeenkin 89 prosenttia. Syntyperäisten suomalaisten työllisyysaste on tällä hetkellä 72.