Paikallisuutiset

OTKESin tutkinta läheltä piti -tilanteesta valmistui ­– Kokkola–Pietarsaaren lentokentän viestintä- ja lennonvalvontalaitteet lähes neljän vuosikymmenen ikäisiä

Onnettomuustutkintakeskuksen (OTKES) turvallisuustutkinta ilmailunvakavasta vaaratilanteesta Kokkola-Pietarsaaren lentoasemalla on valmis. Viime vuoden maaliskuussa (22.3.) tapahtuneessa läheltä piti -tilanteessa ruotsalaisen Jonair AB -yhtiön Piper PA-31-350 -tyyppinen lentokone laskeutui kiitotielle, jossa oli samanaikaisesti kolme kunnossapitoajoneuvoa; kaksi harjapuhallin-ajoneuvoa ja yksi kitkanmittauslaitetta vetävä jarruajoneuvo. Tapahtumasta ei aiheutunut henkilö- tai materiaalivahinkoja.

Onnettomuustutkintakeskus suosittaa, että Air Navigation Services Finland Oy varmistaa lennonjohtajille lentoasemakohtaisen paikallisen kertauskoulutuksen riittävyyden ja sisällön erikoistilanteiden osalta. Lennonjohtajan kokemus talvikunnossapidon ja lentoliikenteen yhteensovittamisesta oli vähäinen.

– Tämä tapaus on reilun vuoden aikana neljäs turvallisuustutkintamme ilmailun ongelmista, joihin liittyy talvikunnossapito. On keskeistä, että talvikunnossapidon ja lentoliikenteen koordinointi toimii saumattomasti ja oikea-aikaisesti kaikilla Suomen lentoasemilla, toteaa Onnettomuustutkintakeskuksen johtajaVeli-Pekka Nurmi.

Kokkola-Pietarsaaren lennonjohdon radiopuhelinjärjestelmät ovat Ilmailuhallituksen aikaisen Ilmailuviestikorjaamon vuonna 1982 valmistamat. Lennonjohtaja ei myöskään kyennyt nykyisellä järjestelmällä seuraamaan lentokoneen sijaintia lähestymisen loppuvaiheessa. Lennonvarmistuksen turvallinen toteutuminen edellyttää tarkoituksenmukaisesti toimivia viestintävälineitä ja lennonvalvontalaitteita.

– Kokkola-Pietarsaari lentoaseman viestintä- ja lennonvalvontalaitteet on saatettava heti vuoden 2019 tekniselle tasolle. Ei voi olla niin, että vähemmän liikennöitävillä lentoasemilla toimitaan 1980-luvun radioilla sekä vanhalla ja osin puutteellisella tekniikalla. Turvallisuudesta ei voi ilmailussa tinkiä yhtään näissä asioissa, summaa Nurmi.

Lisäksi Onnettomuustutkintakeskus suosittaa, että Ruotsin Kuljetushallitus (Transportstyrelsen) varmistaa, että heidän valvonnassaan olevien lentotoiminnan harjoittajien ohjaamoyhteistyö, radiopuhelinviestintä sekä lentotoiminnan harjoittajien antama koulutus tapahtuu viraston vahvistamien koulutusohjelmien mukaisesti.

Miehistö ei ilmoittanut riittävän selvästi jäätämisen vaikutuksista lentokoneen suorituskykyyn eikä lennonjohtajalla ollut selkeää käsitystä jäätämisen vakavuudesta. Lentokoneen päällikkö koki, että laskeutuminen oli välttämätöntä jäätämisen voimakkuuden vuoksi ja liikelentokone laskeutui kentälle ilman laskulupaa.

– Ohjaamomiehistön on kerrottava selkeästi aikomuksistaan ja lentokoneen suorituskykyyn vaikuttavista rajoituksista. Heidän tulee varmistua kaikissa tilanteissa laskuluvan saannista ennen laskeutumista, painottaa ilmailuonnettomuuksien johtava tutkija (vs.)Kalle Brusi.

Tutkinnassa ilmeni, että ohjaamomiehistön sisäisessä ja lennonjohdon välisessä kommunikaatiossa oli ongelmia ja epäselvyyksiä, mitkä olivat vaikuttamassa laskeutumiseen ilman lupaa.