Paikallisuutiset

Oppilaat ihmisoikeusoppaina – Etelänummella vierailevasta Anne Frank -näyttelystä työkaluja syrjinnän ehkäisemiseen

Hollantilaisen juutalaistytön Anne Frankin traaginen tarina on Etelänummen koulun 8-luokkalaiselle Viivi Rintalalle entuudestaan tuttu.

– Olen katsonut aiheesta elokuvan. Onhan se vaikea ja rankka aihe, mutta kyllä se aukeaa tässä näyttelyssä, Rintala sanoo.

Hän, Niko Ekman ja Tinja Höglund ovat niiden 16 oppilaan joukossa, joista on koulutettu vertaisoppaita Frankista kertovaan näyttelyyn. Se on kiertänyt jo vuosia Suomen kouluja ja saapunut nyt Etelänummelle parin viikon ajaksi.

Yläkoululaisten on määrä ohjata oman koulun oppilaista koostuvia ryhmiä näyttelyn läpi.

Hanke kuuluu koulun monialaisiin oppimiskokonaisuuksiin, joiden teemana on tänä vuonna ihmisoikeudet.

Anne Frank – Historiaa nykypäivälle on kiertänyt yli 100 maassa.

Suomessa yhtenä yhteistyökumppanina on Rauhankasvatusinstituutti, jonka koordinaattori Heidi Nissinen on perehdyttänyt koulun vertaisoppaita näyttelyn sisältöön.

– Näyttely sisältää yksityiskohtia Anne Frankin elämästä, juutalaisista, holokaustista ja vainoista. Mutta oppilaiden kanssa tarkastellaan myös, millä tavalla tästä linkittyy asioita nykypäivään, ja miten löydetään yhtymäkohtia sen kanssa, mitä maailmassa tällä hetkellä tapahtuu, Nissinen kertoo.

Oppaat kirjoittavat itse omat käsikirjoituksensa niiden teemojen pohjalta, joiden kokevat puhuttelevan itseään. He ovat saaneet käyttää kokonaista kaksi koulupäivää toimintaan.

Oppilaat olivat tiistaina hyvinkin keskittyneitä työhön. Nissinen kehuu tiedostavaa keskustelua ja oppilaiden hyviä kysymyksiä.

– On puhuttu siitä, näkyvätkö tietyt kysymykset koulun arjessa ja millä tavalla. Kyse on oman ympäristön kautta hahmottamisesta. Sosiaaliset mediat ja uutiset ovat aika isossa osassa meillä nykyään. Merkityksiä löytyy maailmassa olevan tiedon kautta.

Olennaista on pohtia historian tapahtumia siinä valossa, tapahtuuko samoja asioita nykypäivänä.

– Juutalaiset on iso vähemmistö, johon on kohdistunut omana aikanaan merkittävää syrjintää ja vainoa, mutta onko muita ihmisryhmiä, joihin kohdistuu tänä päivänäkin syrjintää? Miten siihen voisi puuttua yläkouluikäisenäkin?

Tietoisuuden lisääminen on Heidi Nissisen mukaan hankkeen keskeisimpiä tavoitteita. Ja se tuntuu olevan tarpeen ja ajankohtaista.

– Tämänhetkisessä maailmantilanteessa ja keskustelussa asenteet ja ilmaisutavat ovat ehkä tiukentuneet, joten on tarpeen pitää mielessä mitä historiasta voi oppia. Avoin dialogi, asioista keskusteleminen, on hyvä keino lähteä hakemaan niitä mahdollisia ratkaisukeinoja. Ja ehkä jokainen pystyy tekemään jotain omalla toiminnallaan. Vaikutuskeinoja ja väyliä löytyy.

Vertaisoppaat ovat kokeneet aiheen rankaksikin, mutta mielenkiintoiseksi. Erilainen syrjintä nousee päällimmäiseksi mietteissä.

– Tämä on vähän erilaista tavalliseen koulupäivään verrattuna. Tässä oppii paljon sellaista, mitä ei välttämättä ihan normioppitunneilla opi, Viivi Rintala sanoo.

– Ei tämä kovin vaikeatakaan ole. Nämä ovat kuitenkin sellaisia asioita, joita ysillä on käyty läpi, Tinja Höglund miettii.

– Aika epätodennäköistä, että tällainen voisi toistua nykypäivänä. Maailma on kehittynyt, nykyään on YK ja maailmanrauhaa yritetään sillä tavalla pitää yllä, Niko Ekman arvioi.

Näyttelyä hallinnoi hollantilainen Anne Frank -talo. Rauhankasvatusinstituutin lisäksi sillä on monia yhteistyökumppaneita Suomessa, muun muassa Helsingin yliopisto ja opetushallitus.

– Tarkoitus on, että kaikki luokat käyvät oman oppaan kanssa tämän läpi. Oppilaat tekevät aiheesta tehtäviä, jotka liittyvät ihmisoikeuksiin ja syrjintään, opettaja Maria Kronqvist kertoo.