Paikallisuutiset

Noin sata turkisyrittäjää lopettanut vuoden mittaan – huutokauppa jälleen tappiollinen

Kaija Vähäsöyrinki

Kesäkuun turkishuutokauppa ei tuonut hartaasti odotettua käännettä ketun- ja minkinnahkojen hintakehitykseen. Molempien hintataso pysyi alle tuotantokustannusten. Nahkojen hinta on ollut alhainen syyskuusta 2015 lähtien.

Saga Furs puolusti hintatasoa tämän viikon jatkuneessa minkkimyynnissä vetämällä nahkoja myynnistä. Tuloksena oli noin 25 euron hintataso tärkeimpien minkkityyppien urosnahoille ja 16 euron taso naarasnahoille. Yhden nahan tuotantokustannus on noin 30 euroa. Nahoista myytiin reilut puolet. Paras kysyntä oli valkoisilla minkeillä.

– Olimme asettaneet hintarajan, jonka alle ei menty. Myyntiprosentit jäivät heikoimmaksi kuin odotimme, vaikka hinta oli näin alhainen. Kalleimpia nahkoja vedettiin myynnistä, toteaa huutokauppayhtiön puheenjohtaja Jorma Kauppila.

Suurimpana syynä alhaiseen hintaan Kauppila pitää tällä kertaa kiinalaisen vähittäiskaupan varastoissa olevia nahkoja, ei niinkään minkin ylituotantoa.

– Maailman minkkituotanto on tullut alas yli 60 prosenttia kolmen viime vuoden aikana ja Suomessakin on menty alle kahden miljoonan minkin. En puhuisi kriisistä. Tilanne on vaikea, mutta ei niin huono kuin oli 1990-luvun alussa, Jorma Kauppila toteaa.

Minkin maailmantuotanto on noin 50 miljoonaa nahkaa.

– Tilanne ei helpotu niin kauan kuin markkina on tukossa vanhalla tavaralla. Kööpenhaminassa tarjotaan ensi viikolla 7,5 miljoona minkkiä. Ehkä siellä saadaan pudotus pysäytettyä, tarhaajaliitoon (STKL) puheenjohtajaKenneth Ingman toivoo.

Liiton puheenjohtajakaan ei pidä tilannetta yhtä pahana kuin 1990-luvun alussa.

– Silloin romahti markkina. Nyt meillä on hyvä markkina Kiinassa. Tuotanto on vaan paisunut. Käänne voi tulla yllättävän nopeasti, Ingman arvioi.

Ketunnahkojen myynti onnistui hyvillä myyntiprosenteilla, mutta hinta jäi edelleen alhaiseksi. Siniketun keskihinta oli 62 euroa. Tuotantokustannus on 70 – 80 euroa. Minkkiä tarjottiin 3,9 miljoonaa ja kettua 0,7 miljoonaa nahkaa.

– Kettutuotanto vähenee varmasti neljänneksellä ensi kauteen mennessä. Riittääkö vähennys, se nähdään, mutta jo tämä voi vaikuttaa positiivisesti.

Liitto suositteli jo keväällä jäseniään leikkaamaan tuotantoa. Tarhaajat vähensivät siitoseläimiä reilut kymmenen prosenttia ja pentumäärä väheni saman verran.

– Viime vuonna lopetti toimintansa noin sata turkistilaa. Tänä vuonna on ollut lopettaneita joitakin. Tilojen määrä vähenee, mutta tuotannon määrä tilaa kohti kasvaa, kun muuallakin maataloudessa.

Viime vuoden lopussa liitolla oli 825 jäsenyritystä, joilla oli 960 kasvatuspaikkaa. Vuotta aiemmin yrityksiä oli 923. Yritysten talous on tiukalla, mutta puheenjohtaja Ingman ei puhuisi kriisistä.

– Suomen minkkituottajat eivät ole tehneet hulluja investointeja kuten Puolassa on tapahtunut. Takana on kuitenkin 15 hyvää vuotta. Monilla yrityksillä on kerättyä puskuria.

– Suurin virhe monille on ollut investoiminen suoraan kassasta. Hyvinä vuosina olisi pitänyt investoida lainarahalla. Tämä kostautuu nyt, Kenneth Ingman toteaa.