Paikallisuutiset

Neljässadas ”elis” palkitsi nuoruudesta asti lintuja harrastaneen Leo Saarijärven vuoden

Nuoruudesta asti lintuja harrastaneella Leo Saarijärvellä on takana mahtava vuosi. Hän siirtyi 400 lintulajia Suomessa nähneiden joukkoon ja sokerina pohjalla on vielä neljän uuden lajin bongaus.

Pietarsaaresta löytyy menneestä vuodesta tyytyväisenä myhäilevä lintuharrastaja. Nuoruudesta asti lajin parissa viihtyneen Leo Saarijärven onnistui näet bongata neljä uutta lajia ja rikkoa 400 eliksen raja niin, että uuteen vuoteen hän lähtee 401 eliksellä.

Elis on lintuharrastajien käyttämä slangisana, joka tarkoittaa elämänpinnaa. Eliksiä lintuharrastaja saa koko elämän aikana Suomen rajojen sisällä havaitsemistaan lintulajeista. Lintubongauksessahan lähdetään katsomaan jonkun muun jo havaitsemaa harvinaista lintulajia ja samalla kerätään itselle pisteitä, tai pinnoja, uusia lajeja näkemällä. Pinnoja on erilaisia.

”Olin laskenut, että ehkä vasta kun täytän 75 pääsen neljäänsataan.”

Pinnojen kerääminen on luonnossa viihtyvälle Saarijärvelle osa lintuharrastusta.

– Olin laskenut, että ehkä vasta kun täytän 75 pääsen neljäänsataan.

Tavoite täyttyikin paljon aiemmin, jo 68-vuotiaana.

– Mitä likemmäksi neljääsataa pääsee, sitä vaikeammaksi homma muuttuu kun takana on huomattavasti enemmän jo nähtyjä lajeja kuin edessä. Vuodessahan voi usein tavata vain yhden uuden lajin tai ei välttämättä yhtään. On ollut joku vuosi jolloin sain peräti kuusi uutta lajia, mikä vei aika nopeasti eteenpäin.

Eläkepäivät helpottavat harrastamista.

– Jos tulee kiinnostava laji on helpompi lähteä sitä katsomaan vaikka saman tien kun ei tarvitse työpaikan kanssa enää neuvotella saisiko yhden päivän vapaata.

Saarijärvi matkasi 400:nnen eliksensä perässä Pietarsaaresta noin kolmesataa kilometriä Jämsään 10. syyskuuta. Perillä odotti isoliitäjä. Kyse on valtamerilinnusta, joka havaittiin ensi kerran Suomessa.

Hän muistelee, miten kaveri Birdlifestä soitti harvinaisesta havainnosta joskus kolmelta iltapäivällä.

– Laskettiin siinä, että jos lähdetään puoli neljältä ajamaan ollaan iltaseitsemältä paikalla ja vielä on runsaat puoli tuntia valoisaa. Matka meni aikataulun mukaan. Siellä se isoliitäjä oli järvellä meistä kilometrin päässä syömässä silakoita. Niitä oli heitetty veneestä, jossa oli porukkaa. Vene ihmisineen helpotti linnun paikannusta meille rannalla olijoille. Sain minäkin sen sitten kaukoputkeeni, Saarijärvi kuvailee.

Isoliitäjän lisäksi Saarijärvi on kuluneena vuotena ruksannut havaintolistalleen uusina lajeina kääpiökertun, valkoperäsirrin sekä uusimpana etelänisolepinkäisen lokakuussa Ylivieskasta.

Etelänisolepinkäisen näkeminen lähietäisyydeltä nousee vuoden 2023 huippuhetkeksi. Saarijärvi kuvailee harvinaista etelänisolepinkäistä räkättirastaan kokoiseksi linnuksi.

– Ensin se oli noin yli kolmensadan metrin päässä istumassa pajuoksalla, siitä lennähti hakemaan hyönteistä pellolta ja lehahteli vähitellen pikkuisen lähemmäksi. Minulla oli kamera tietenkin hollilla koko ajan.

– Yllättäen se tuli ihan kohti ja näytti laskeutuvan minusta kolmen metrin päässä olevalle aurauskepille, mutta jäikin noin kuuden metrin päähän kasvin päähän istuskelemaan. Siinä se pysytteli jonkun aikaa, että sain myös kuvia.

Retkillään pitkin poikin lähiseutua ja Suomea Saarijärvi liikkuu kameran ja kaukoputken kanssa. Pisimmillään bongausmatka on vienyt Utön saarelle. Myös Utsjoen maisemat ovat tulleet tutuiksi.

Muistoina ilostuttavat lukuisat havainnot, joukossa uljas merikotka sekä Oulun ja Limingan seutuvilla pyörinyt munkkikorppikotka. Yhtä lailla lintubongaria on sävähdyttänyt pikkiriikkinen vieras kaukaa Ural-vuorten takaa, taigauunilintu.

Uudenvuoden toiveena on tavata ainakin ruostepääsky ja petolinnuista pikkukotka. Aivan ensitöiksi Saarijärven havaintonystyröitä kutkuttaa kuitenkin tammikisa.

– Tammikuussa saa taas yrittää nähdä niin monta lintulajia kuin mahdollista Birdlifen Keski-Pohjanmaan alueella.