Paikallisuutiset
Miksi Pietarsaaressa ei käy suomenkielisiä artisteja? Syksyisen asukasfoorumin aloiteanti pureskeltavana. Moni seikka liittyy kielivähemmistön pienuuteen.
Marraskuisen asukasfoorumin anti ei oikeastaan yllättänyt sen järjestäjää, Pietarsaaren suomenkielisen työväenopiston rehtoria Päivi Rosnellia.
Ainoa hieman odottamaton seikka oli se, että terveydenhuollosta ja sen kielipalveluista illassa puhuttiin niinkin vähän. Päähuomion veivät ammattikoulutukseen liittyvät asiat.
– Suomenkielisten osalta yleensä aktiiviset ovat paikalla, loput eivät. Kyllä se näkyi tässäkin. Esimerkiksi kouluasioista kiinnostuneita näkyi nyt yleisössä. Ja ainahan on aktiivisia ikäihmisiä, jotka haluavat sanoa mielipiteensä. Tuttuja kasvoja kaikki, Rosnell pohtii.
Yleisluonteisen avauksen jatkeeksi hän haluaisi rakentaa yleisötilaisuudet toisella tapaa, rajata niiden teemat aihepiireittäin.
– Jos puhutaan nuorten hyvin- tai pahoinvoinnista, silloin avainasemassa yleisössä ovat esimerkiksi lapsiperheiden vanhemmat. Haastavaa on saada yleisöön sellaisia osallistujia, jotka ovat asianosaisia siinä teemassa.
Asukasfoorumissa tehtiin myös kyselyä ja haettiin asukkaiden ideoita kaupungin viihtyvyyden kehittämiseksi. Lappuja kertyi kaikkiaan 58, mitä voi pitää hyvänä aktiivisuuden osoituksena. Paikalla oli noin 90 ihmistä.
Ajatuksia kertyi maan ja taivaan väliltä. Idealaatikon annissa korostui puolestaan hyvinvointi ja terveydenhuolto.
– Joukossa oli myös pieniä ideoita, ihmisten mielipiteitä, kuten minne laitetaan kevätrullakojut ja asuntovaunut, ja onko Schauman-salissa tarpeeksi suomenkielisiä esiintyjiä.
Päivi Rosnell kannattaa itse kovasti enemmän suomenkielisiä artisteja Schauman-saliin. Tarjonta on melko vähäistä.
Hän myös tuntee taustalla vaikuttavat syyt.
– Isot tähdet eivät välttämättä kiinnostu paikasta ollenkaan, jos salissa on vain 400 tuolia.
Monet artistit asettavat rajaksi esimerkiksi vähintään 800 hengen katsomon.
– On keskusteltu, pitäisikö laittaa kaksi esiintymistä. He eivät yleensä suostu kahteen peräkkäiseen keikkaan. Tällaisia taustavaikuttajia on, joita tavallaan ei ehkä osata ajatella.
Työväenopiston omaa kurssitarjontaa kritisoitiin joissakin vastauksissa vähäiseksi, ainakin ruotsinkieliseen arbikseen verrattuna. Rehtori saa kyselyitä myös kurssien hinnoista, joita pidetään naapuriopistoa kalliimpina.
– Voin sanoa, että jaa se 30 euron kurssimaksu 20 oppitunnilla, niin se ei ole tuntia kohti kovin paljon.
Opettajalle maksetaan paitsi palkka tunneista, myös monessa tapauksessa matkakorvaukset, hän kun voi tulla kauempaa maakunnasta.
Rosnell huomauttaa, että ruotsinkielisen arbiksen käyttäjäkunta ei rajoitu vain kaupungin ruotsinkielisiin, vaan se vetää väkeä koko alueelta. Kurssitarjonta voi luonnollisesti olla eri mittaluokkaa.
– Me olemme pieni opisto, joka saa pienen budjetin. Sillä saadaan se määrä kursseja, mihin me pystymme. Se on niin yksinkertaista matematiikkaa.
Työväenopiston ohjelmassa on suunnilleen 150 kurssia. Rosnell ei ole havainnut, että ihmiset jonottaisivat ulkona siksi, että kaikki kurssit olisivat täynnä.
– Kaikille kursseille mahtuu vielä. Epäilen, että vaikka meille mahdollistettaisiin 100 kurssia lisää, emme saisi ihmisiä niille. Heitä ei vain ole tarpeeksi.
Opisto järjestää mielellään oman ohjelman ulkopuolelta yleisön ehdottamia kursseja, mutta:
– Viimeksi toivottiin joululimppukurssia, jonka piti olla nyt tässä joulukuun alussa. Se järjestettiinkin, mutta osallistujia ei tullut.
Moni tarjonnan ja palvelun puute niveltyy Päivi Rosnellin mukaan siihen, että suomenkielisten määrä on pieni ja pienenee, ja aktiivisuus tuppaa keskittymään muutamille.
Palataan asukasfoorumin tulevaisuuteen. Työväenopiston rehtori ja kaupungin johto ovat käyneet palautekeskustelua ja samalla miettineet jatkoa hankkeelle.
– Sain kuulla, että suunnitteilla on asukasvaikuttamisen malli, joka otetaan käyttöön kaupungin organisaatiossa. Todennäköisesti se tietää pienimuotoisia tilaisuuksia, joissa keskustellaan tietystä teemasta.
Yksi tällainen, koulutukseen keskittyvä keskustelutilaisuus on jo keväälle suunnitteilla. Siihen Päivi Rosnell haluaa koota asiantuntijoita esimerkiksi Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymästä, Centriasta ja Optimasta.
Paikalle toivotaan erityisesti nuoria perheitä vaihtamaan ajatuksia heidän kanssaan.
Asukasvaikuttamisen mallissa on kyse siitä, että kaupunki jalkautuu kuntalaisten pariin. Päivi Rosnell pitää sitä tervetulleena.
– Meillähän on jo erilaisia neuvostoja ja yhdistyksiä, jotka toimivat omalta näkökulmaltaan. Mutta meiltä on puuttunut toimintatapa, jossa jo suunnitteluvaiheessa asukkaat olisivat jollain tavalla mukana.
Tätä edellyttää myös uusi kuntalaki.
– Mielestäni se olisi oikeaa asukkaiden osallistamista.
Joitakin poimintoja asukasfoorumin palautteesta:
”Vietnamilaisruokakojut takaisin torille, lisää ja ilmaisia parkkipaikkoja.”
”Rahan satsaus yleishyödylliseen liikuntaan ja urheiluun, ei vain Jaro.”
”Ottakaa työryhmään tavallisia kaupunkilaisia, ei vain virkamiehiä ja poliitikkoja.”
”Suomenkielisiä esityksiä Schauman-saliin. Konsertteja on, samoin musiikkia, mutta sellaisia esimerkiksi, joissa on myös katsomista.”
”Lääkäripalvelut tulkin välityksellä ei todellakaan ole miellyttävää.”
”Omakannassa epikriisit on yhä edelleen ruotsinkielellä. Tästä kaikesta maksan samat verot kuin ruotsinkieliset, jotka saavat palvelut omalla äidinkielellään.”
”Leikkipuistot kuntoon ja koulut kaksikielisiksi.”
”Kaikki peruskoulut kaksikielisiksi – molemmat kielet samaan kouluun.”
”Iso aktiviteettipuisto FBK:n alueelle.”
”Vanheneminen suomenkielellä Pietarsaaressa. Miten henkilöstön suomenkielen osaaminen, kun palvelut enenevästi ostetaan yksityisiltä tuottajilta ja suomenkielisen väestön osuus työvoimasta pienenee.”
”Vauvasta vaariin yhteisiä paikkoja, tiloja, omatoiminnalliset puistot, urheilusalit.”
”Nykyiset olemassaolevat ruotsinkieliset ammattikoulutukset muutetaan niin, että joka toinen aloittava koulutus on suomenkielinen ja joka toinen ruotsinkielinen. Rakennukset ovat olemassa ja opettajat ovat kaksikielisiä.”
”Jos joku tilaisuus ilmoitetaan kaksikieliseksi, sen pitää olla fifty fifty eikä 10 minuutin kuluttua käänny yksikieliseksi.”
”Työväenopiston tarjonta minimaalista ruotsinkieliseen verrattuna.”
”Pyöräteitä lisää ja niiden auraukseen apuvoimia.”
”Puhuminen yleisesti asioista rakentavasti.”
Paikallisuutiset
