Mielipiteet

Mielipide: Rasismin ja väkivallan varjo ei poistu anteeksipyynnöllä vaan arjen teoilla

Kirjoittaja on veteliläinen Suomen Keskustanaiset ry:n varapuheenjohtaja.

Kun eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho kieltäytyi kutsumasta eduskuntaa koolle kesken istuntotauon, voisi olettaa, että rasismikohu ministeri Purran ympärillä jää unohduksiin. On kuitenkin sanomattakin selvää, että kesän aikana keskusteluun nousee ja on jo noussut uusia näkökulmia ja että pelkät anteeksipyynnöt eivät vakuuta.

Taloustutkimuksen tekemän kyselyn tulos rasismista ja sen hyväksymisestä ja rasismin vastaisen työn riittävyydestä puoluekannoittain on pöyristyttävä (YLE 25.7.). Vain 13 prosenttia perussuomalaisten kannattajista pitää erittäin tärkeänä, että Suomessa ei hyväksytä rasismia missään muodossa. Lähes puolet heistä vastasi, että tämä ei ole lainkaan tärkeää tai kovin tärkeää. Mitä tulos kertoo nykyisen hallituksemme arvopohjan kestävyydestä?

Aiheesta tarvitaan avointa keskustelua, joka myös dokumentoidaan, eivätkä somealustat riitä tähän. Eduskunnan täysistunto on virallinen paikka koko yhteiskuntaa koskettavalle keskustelunaiheelle. Lisäksi toivottavaa on, että kaikki eduskuntapuolueet allekirjoittaisivat rasisminvastaisen julistuksen Keskustan puheenjohtaja Annika Saarikon ehdotuksen mukaisesti (IS 11.7.)

Suomi tarvitsee kipeästi työperäistä maahanmuuttoa. Tästäkin syystä maahanmuuton haasteet ja kulttuurien yhteentörmäykset ovat esillä yhä enemmän. Julkiseen keskusteluun tarvitaan mukaan myös eri maahanmuuttajaryhmiä. Työmarkkinaosapuolten on sovittava yhteisistä pelinsäännöistä, joilla rasismia kitketään.

Pääministeri Orpo on luvannut, että hallitus työskentelee määrätietoisesti yhdenvertaisuuden, tasa-arvon ja syrjimättömyyden edistämiseksi. Valmisteilla on tiedonanto, joka valmistunee elokuussa.

Oppositiopuolueille jää arvioitavaksi, ovatko tiedonanto ja sen sisältämät tavoitteet riittäviä. On muistettava, että sanoja tärkeämpiä ovat arjen teot.