Paikallisuutiset
Metsästäjät ottavat kovat keinot käyttöön koiravahinkojen vuoksi: poliisin avustamisesta luovutaan?
Metsästyskoirajärjestöt tuovat huolensa esiin tuoreella yhteisellä kannanotolla. Kannanotossa kerrotaan, että metsästyskoiraharrastajat uhkaavat lopettaa viranomaisten avustamisen.
Metsästyskoiraharrastajat ovat perinteisesti avustaneet poliisia esimerkiksi loukkaantuneiden tai vaaraa aiheuttavien eläinten etsimisessä.
Avustustehtävissä käytettävien koulutettujen koirien turvallisuus on nyt kuitenkin vaarassa, kerrotaan metsästyskoirajärjestöjen kannanotossa:
”Karhu-, ilves- ja erityisesti susikannat uhkaavat nousta vaaralliselle tasolle kannanhoidollisen metsästyksen kiellon vuoksi. Koska petojen kannanhoidollinen metsästys on viimeaikaisten oikeuspäätösten vuoksi estymässä, petokannat lähtevät nousuun. Tämä lisää metsässä vapaasti liikkuviin koiriin kohdistuvaa vaaraa.”
Järjestöjen oman seurannan mukaan sudet ovat tappaneet 2.1.2022 ja 9.12.2023 välisenä aikana 72 koiraa, lisäksi metsästyskoiria on haavoittunut.
Suomessa on noin 300 000 metsästäjää. Suuri joukko koirametsästäjistä osallistuu vapaaehtoisesti suurriistavirka-aputoimintaan, eli SRVA:han.
SRVA-metsästäjät auttavat jahtiin koulutettujen koiriensa kanssa viranomaisia jäljittämään esimerkiksi liikenteessä loukkaantuneita eläimiä, useimmiten hirviä, peuroja ja kauriita, mutta myös suurpetoja.
SRVA-metsästäjät auttavat myös karkottamaan suurpetoja asutuksen keskeltä. SRVA-ryhmät ovat ympärivuorokautisessa hälytysvalmiudessa ympäri vuoden.
Metsästyskoirajärjestöt pelkäävät, että suurpetojen kannanhoidollisen metsästyksen kieltäminen johtaa lopulta koirametsästysharrastuksen hiipumiseen.
”Motivaatio kasvattaa ja kouluttaa jahtikoiria katoaa, jos niiden ainoa käyttö rajoittuu SRVA-toimintaan. SRVA ei tarjoa koulutuksellisesti riittäviä mahdollisuuksia totuttaa metsästyskoiria riistan jäljittämiseen”, järjestöt kirjoittavat kannanotossaan.
Järjestöt myös huomauttavat, että loukkaantuneiden eläinten jäljitykseen tai häirikköpetojen poistamiseen poliisilla ei omankaan ilmoituksen mukaan ole riittävästi voimavaroja ilman metsästäjien vapaaehtoisapua.
Jos metsästyskoiraharrastus hiipuu, se myös heijastuu esimerkiksi hirven, peuran ja kauriin metsästykseen, uskovat metsästyskoirajärjestöt:
”Tämä johtaa sorkkaeläinkantojen hallitsemattomaan kasvuun ja sitä seuraaviin ympäristö- ja liikennevahinkojen lisääntymiseen.”
Järjestöt muistuttavat, että metsästäjät avustavat omalla ajallaan ja vapaaehtoisesti myös riistantutkimusta. He keräävät tutkijoiden käyttöön muun muassa jälkihavaintoja sekä DNA-näytteitä erityisesti suurpedoista.
Riistakolmiolaskennalla metsästäjät avustavat myös pienriistakannan arviointia. Nykyiset viralliset kanta-arviot perustuvat suurelta osalta suuren metsästäjäjoukon tekemään vapaaehtoiseen työhön.
Metsästyskoirajärjestöt huomauttavatkin, että myös halukkuus tähän tärkeään vapaaehtoistoimintaan vähenee, jos metsästäjät kokevat suurpetopolitiikan kestämättömäksi.