Paikallisuutiset

Messukentälle kannatusta Pietarsaaren yhtenäiskoulun lisätontiksi: "Katkaistaan Puutarhakatu liikenteeltä, jolloin saadaan yhtenäinen piha-alue", kuului veteraanipoliitikko Jarmo Ittosen resepti

Suomenkielinen yhtenäiskoulu voidaan rakentaa Pietarsaareen, mikäli sille saadaan järjestettyä riittävän iso ja turvallinen piha-alue.

Suunnilleen näin voi kiteyttää enemmistön kannan paneelikeskustelussa, johon osallistuivat edustajat useimmista Pietarsaaren kaupunginvaltuustossa istuvista ryhmistä. Paikalta puuttui vain kokoomus.

Keskustelu käytiin Pietarsaaren kaupungin facebook-kanavalla tiistai-iltana. Kokoavana teemana oli pohtia sitä, miten vastataan tuoreen asukaskyselyn tuloksiin ja kuinka erityisesti suomenkielisten asukkaiden viihtyvyyttä voidaan lisätä.

Puheenjohtajana toimineen hallintojohtajaMilla Kallioisen kysymykseen, pitäisikö suomenkielisille oppilaille rakentaa yhtenäiskoulu, vasemmistoliittoa edustavaJarmo Ittonen esitti pisimmälle menevän hahmotelman. Hänen mukaansa alhaiset oppilasmäärät, realiteetit ja raha sanelevat sen, että useampaa alakoulua ei enää kyetä pitämään yllä.

– Silloin ainut vaihtoehto on, että keskeiselle paikalle, Etelänummen yläkoulun yhteyteen saadaan yhtenäiskoulu. Siinä kaikki olemassaolevat fasiliteetit pystytään hyödyntämään. Rakennetaan alakoululaisille oma siipi ja otetaan niin sanottu Messukenttä piha-alueeksi. Katkaistaan [Puutarhakadun] liikenne Isoltakadulta Choraeuksenkadulle, jolloin saadaan yhtenäinen piha-alue Messukenttä mukaan lukien, Ittonen vastasi.

Ehdotus on uutuudessaan radikaali, mutta jälkikäteen haastateltuna Ittonen pitää sitä ainoana järkevänä ratkaisuna, varsinkin kun Messukentän nykykäyttö on vähäistä.

– Näin saadaan loistava ulkotila, jossa on jo valmiiksi skeittirata ja Unitedin ruohokenttä hyödynnettävissä. Messukentällä myydään joulukuusia talvella, ja niiden myynti voi tapahtua tästä huolimatta siinä tai jossain muualla, hän sanoo.

Puutarhakadun katkaiseminen liikenteeltä parin korttelin matkalla ei tuottaisi Jarmo Ittosen mukaan mitään suurempaa ongelmaa. Valtaväylänä katua ei voi pitää, ja vaihtoehtoisia reittejä esimerkiksi läpiajolle hänen mukaansa löytyy.

– Sillä välillä ei ole myöskään kiinteistöjä, joiden sisäänajo tapahtuisi Puutarhakadulta.

Ajatuksen toteuttaminen vaatisi todennäköisesti muutoksia asemakaavaan ja katusuunnitelmaan, mutta Ittosen mukaan nämä hoituisivat rinta rinnan suunnittelun ja rakennuslupaprosessin kanssa.

Muutama muukin kuntapoliitikko oli paneelikeskustelussa valmis hyödyntämään kenttää tavalla tai toisella, mikäli Etelänummea päätetään laajentaa yhtenäiskouluksi.

KeskustanJuha Konttila moitti tonttia, koska sille ei pienuutensa takia saataisi järjestettyä riittävää piha-aluetta pienille koululaisille.

– Kadun toisella puolella on tyhjä iso tontti, jossa potkitaan palloa. Siihen se [yhtenäiskoulu] sopisi leikkipihoineen. Olen yhtenäiskoulun kannalla, jos pienille lapsille on tilaa leikkiä välitunnilla. Ellei tilaa löydy, en kannata yhtenäiskoulua.

KristillisdemokraattienKristiina Hellstrand myötäili Konttilaa siinä, että tonttia näkyy olevan Etelänummen ympärillä.

– Yhtenäiskoulu on erittäin hyvä vaihtoehto myös Pietarsaaren suomenkielisille, kun se on keskeisellä paikalla.

Pro PietarsaarenHelinä Sipinen piti myös Etelänummen tonttia aivan liian ahtaana tarkoitukseen.

– Kannatan yhtenäiskoulua, jos se rakennetaan muualle. En haluaisi omaa lastani sellaiseen [Etelänummen] pihapiiriin. Paikkoja on, kuten Messukenttä tai Pursisalmen alue, jossa olisi myös ulkoilumahdollisuudet ympärillä.

Rkp:tä edustanutNina Brännkärr-Friberg sanoi tilastojen ja suomenkielisten oppilaiden määrän kehityksen puoltavan yhtenäiskoulua, keskeisellä sijainnilla.

– Luulen kyllä, että ympäristöalueet saataisiin Etelänummen lisärakentamisen käyttöön.

Sdp:nKari Koskela ei halunnut tässä vaiheessa ottaa kantaa rakennuspaikkaan. Hän tahtoi ylipäätään tietää yhtenäiskoulun ajatuksesta ja pedagogiikasta lisää ennen päätöksentekoa.

– Poliitikot puhuvat paljon paljon seinistä, tonteista ja alueista. Tämä pedagoginen puoli on jäänyt hyvin vähälle keskustelulle. Lähtökohtana pitää kuitenkin olla lapsi ja hänen oppimiskehityksensä.

VihreidenHanna Palovuori ei lämmennyt erityisesti yhtenäiskoululle. Hän kysyi myös, tarkoittaako sellaisen suunnittelu ja koulupaikkojen vähentäminen sitä, että kaupungin ei oikeasti uskota kasvavan.

– Lähikoulu olisi kuitenkin alaluokkalaisille paras paikka opiskella. Eli koulu jonne pääsee aamulla itse tarvitsematta koulukyytejä. Yhtenäiskoulu keskustan alueella tarkoittaisi pieniä koululaisia sinne pyörineen ja kävellen, ja vähentäisi liikenneturvallisuutta.

PerussuomalaistenSami Laurila asetti myös ehdoksi riittävän suuret ulkoalueet ja turvallisen ympäristön.

– Turhaa on rakentaa, jos lapsille ei tehdä parasta. Jos puitteet eivät ole viimeisen päälle, sehän on yksi signaali siitä, ettemme välitä nuorista. Kysymys on niistä lapsista, joiden vanhemmat ovat vielä pitkään työelämässä ja jotka maksavat tämän lystin.

Suomenkielinen yhtenäiskoulu on esillä yhtenä vaihtoehtona, kun Pietarsaaressa päätetään tulevaisuuden koulujärjestelyistä. Prosessi on kesken, ja seuraavaksi asiasta lausuvat käsityksensä sivistyslautakunta jaostoineen sekä tekninen lautakunta.