Paikallisuutiset

Matkamiehen muistot omina tulkintoina – Ilkka Väätti etsii kuvia ihmiskunnan taipaleesta ja tuo ne omaan maailmaansa

Kuvataiteilijassa on vahvasti tutkijan vikaa. TamperelainenIlkka Väätti aloitti maailmankuviensa luomisen vuonna 1993.

Syntyneistä 180:stä taidegrafiikan vedoksesta 25 on nyt Pietarsaaren Tupakkamakasiinin seinillä.

Tekijän Mundus-sarjasta koostettu näyttely esittelee ihmiskunnan historiaa lainaamalla aiheet, mutta ei kopioimalla niitä.

– Alkukuva on aina historiallinen, mutta teen siitä sitten oman tulkintani, Väätti sanoo.

”Haluan näyttää, miten erilaisia kulttuureita maailmassa on, ja miten siltikin niillä voi olla yhteisiä kuva-aiheita ja värejä.” Ilkka Väätti

Hän matkustaa paljon, ympäri maailmaa ja erilaisia kulttuureita, joiden parista hän löytää ahkeralla tutkimisella aiheensa.

– Tulkitsemani kuva-aiheet löytyvät ulkomaisten ja kotimaisten opintomatkojen aikana taidemuseoista, kirkoista ja muista kulttuurikohteista sekä jatkuvassa tutkimustyössä kirjastoissa, arkistoissa ja internetissä. Olen intohimoinen historiallisten asioiden ystävä ja pohtija.

Kun Ilkka Väätti löytää mielenkiintoisen kohteen, hän kuvaa tai tallentaa sen muuten kotimatkaa varten.

Tyypillinen esimerkki on vaikkapa Uzbekistanista löytynyt miehen kanzol-perinnetakki, jonka kuosin Väätti on tulkinnut omanlaisekseen.

Alkuperäisvaate saattaa olla 1800-luvulta, mutta sen malli voi olla satoja vuosia vanha. Esineellä tai kuvalla on oltava ikää, jotta se päätyy Väätin Mundus-sarjaan.

– Ihan nykypäivästä ne eivät voi olla. Haluan niiden olevan historiallisia, riittävän vanhoja, joista näen että niitä on tehty satoja vuosia aikaisemminkin. Ne ovat ihmiskunnan yhteistä kulttuuriperinnettä.

Egyptistä, Niilin suistoalueelta Ilkka Väätti löysi valtavan minoilaisen ajan seinämaalauksen. Taide voi olla peräisin 4000 vuoden takaa.

– Siitä olen rajannut yhden yksityiskohdan. Niin teen aina; jalostan sitä ja teen siitä oman tulkinnan – mikä on erittäin tärkeää mainita. En tee kopioita.

Grafiikka ei ole ainoa menetelmä, jolla taiteilija maalmansarjaansa laajentaa. Suurikokoisten vedosten ohella on syntynyt myös 180 korkokuvamaalausta ja muutama kookas arkkitektoni eli kolmiulotteinen, arkkitehtuuritaustainen veistos.

Pietarsaaren näyttely koostuu kokonaan grafiikkavedoksista, sillä muiden näytteillepano vaatisi omanlaisensa kiinnitysmenetelmät ja tilansa.

– Haluan näyttää, miten erilaisia kulttuureita maailmassa on, ja miten siltikin niillä voi olla yhteisiä kuva-aiheita ja värejä. Teen eräänlaista tutkimusta siitä taiteellisesta näkökulmasta.

– Tietysti minulla on ollut omanlaiseni silmälasit katsoessani asioita. Ja olen kiinnostunut geometriasta, minkä nyt jokainen näkee, Väätti naurahtaa.

Hän lähtee tietoisesti etsimään kohteita ja huomaa, milloin on sellaisen löytänyt. Globalismia, sanan myönteisessä merkityksessä.

– Kyllä, sitä tämä ehdottomasti on! Kaikessa positiivisuudessaan. Olen tehnyt nämä kuvat, koska minusta on tuntunut hyvältä, ja mennyt positiivisuus edellä kunnioittaen sitä, että joku on joskus tehnyt tällaisen jutun.

Suomestakin Ilkka Väätti on löytänyt tulkittavia kohteita, muun muassa saamelaiskulttuurista.

– Suomi on sikäli hankala, että täällä kulttuuri on aika nuorta. Mitä perinnettä meillä on säilynyt?

Väätti on tehnyt sarjaansa nyt 26 vuotta. Hän ei aloittaessaan aavistanut, että työ jatkuisi näin pitkään.

– En todellakaan! Ajattelin silloin, että tulen tekemään näitä muutaman vuoden. Mutta aiheita löytyy koko ajan.

– Pinna on kestänyt hyvin. Ajattelen, että teen tätä sarjaa niin kauan kuin henki torisee, loppuun asti, koska tämä on osoittautunut mielenkiintoiseksi hankkeeksi.

Nytkin hänellä on kymmenkunta kuva-aihetta tietokoneelle tallennettuna ja odottamassa vuoroaan.

Näyttely on esillä Tupakkamakasiinilla 29. marraskuuta saakka.