Paikallisuutiset

Marjala täytti 150 vuotta: Skatan puulinna rakennettiin kouluksi ja jatkaa edelleen päiväkotina

Maria-Marjalan päiväkodissa vietetään juhlahetkeä. Skatan sydämessä sijaitseva komea puulinna täyttää 150 vuotta. Marian kansakouluna aloittanut talo valmistui 1874 ja otti vastaan toistasataa tuolloin ruotsinkielistä oppilasta.

Tänään Marjalassa on varhaiskasvatuksen viisi osastoa, joista yksi on suomenkielinen. Lapsia talossa on noin 60.

Juhlapäivänä Pietarsaaren seudun oppaat ovat sonnustautuneet ammoisen koulun opettajiksi. He kertaavat pietarsaarelaisen koululaitoksen historiaa ja avaavat elävästi, millaista koulunkäynti oli joskus ennen.

Ennen Marian valmistumista koulua käytiin pääasiassa pienissä kotikouluissa, joita pitivät usein porvarisperheiden tyttäret.

– He saivat hankittua näin hieman omia tuloja. Heistä tunnetuin oli Anna-Lena Westman myöhemmin kuuluisaksi tulleen oppilaansa Johan Ludvig Runebergin ansiosta. Westmanin tuvalla Johan opetteli kirjoittamaan ensi kirjaimensa hiekkalaatikkoon, Ulla Nyström selvittää.

Naisyhdistykset perustivat kouluja 1800-luvulla. Pietarsaareenkin avattiin sellainen, jossa köyhien perheiden tytöt opettelivat lukemaan ja laskemaan.

– Ja uskonto oli tärkeää. Sitä kutsuttiin köyhienkouluksi.

Kansakoululaitos, joka takasi kaikille lapsille koulunkäynnin, sai alkunsa vuonna 1866. Pietarsaaressa kesti muutaman vuoden, ennen kuin toiminta saatiin käyntiin. Kansakoulu pääsi aloittamaan vuonna 1873.

– Laivanvarustaja ja kauppias Otto Malm oli koulun johtokunnassa. Hän lupasi rakennuttaa uuden koulun, mikäli kaupunki osoittaisi sille paikan. Sellainen löytyi Skatasta, Nyström kertoo.

Työt etenivät nopeasti, ja koulu avattiin jo seuraavana vuonna. Malm nimesi koulun juuri edesmenneen vaimonsa Marian mukaan.

Suomenkielinen koulu oli täällä vuoteen 1928, jolloin Ristikarin koulu valmistui suomenkielisille.

Suomenkielinen koulutoimi alkoi Pietarsaaressa vasta vuonna 1904. Tätä aiemmin ei tarvetta oikeastaan ollut, sillä suomenkielisiä asukkaita alkoi virrata pikkukaupunkiin vasta teollistumisen myötä.

Kaupunki kasvoi hurjaa vauhtia. 1900-luvun alkaessa Pietarsaaressa oli 3000 asukasta, kymmentä vuotta myöhemmin jo 6000.

– Suomenkielinen kansakoulu toimi aluksi muualla. Kun Lagmanin koulu valmistui vuonna 1910 ja ruotsinkielinen koulu muutti sinne, Marjala vapautui. Suomenkielinen koulu oli täällä vuoteen 1928, jolloin Ristikarin koulu valmistui suomenkielisille.

Tämän jälkeen Marjalasta tuli lastentarha, johon majoittuivat molemmankieliset lapset omille osastoilleen.

Talon käyttötarkoitus muuttui vielä kerran sotavuosien ajaksi, jolloin se toimi sotasairaalana samoin kuin Lagmanin koulukin. Tuolloin Ristikarilla yksi kieliryhmä kävi koulua aamu- ja toinen iltapäivisin.

Pari vuotta sitten tehtiin pienempiä korjauksia. Nyt voimme jatkaa toimintaa vielä ainakin muutaman vuoden.

Merkkipäivän kunniaksi päiväkotilasten vanhempia ja muita kiinnostuneita oli kutsuttu avoimien ovien tapahtumaan. Lapset lauloivat ja saivat siitä hyvästä lounaalla myös jälkiruokaa, mikä otettiin vastaan selkeästi iloisena uutisena.

Varhaiskasvatuspäällikkö Nadja Finnholmin mukaan Marjala on luonut perustan koko varhaiskasvatukselle Pietarsaaressa, ja on kunnia saada jatkaa työtä tässä ympäristössä.

Talolla on ikää 150 vuotta, ja sitä tarvitaan yhä tarkoitukseensa. Pietarsaaren varhaiskasvatus kärsii tänään tilapulasta.

– Pari vuotta sitten tehtiin pienempiä korjauksia. Nyt voimme jatkaa toimintaa vielä ainakin muutaman vuoden. Mutta tulevaisuudessa pitää varmasti päättää, tehdäänkö tähän peruskorjaus vai jotain muuta. Marjala on kyllä ollut tykätty päiväkotirakennus, Finnholm sanoo.