Paikallisuutiset

Maakuntakentillä eletään jännän äärellä – massiivisen lobbauksen tulokset selviävät ensi viikon budjettiriihessä

Siitä ei jää kiinni, etteivätkö viiden maakuntakenttien puolesta puhuneet ja puhuvat ihmiset olisi tehneet niin sanotusti pää märkänä töitä viime kuukaudet.

Ensi tiistaina ja keskiviikkona (19.–20.9.) hallituspuolueet tekevät valtion ensi vuoden budjetista lopullisen esityksensä eduskunnan käsiteltäväksi. Lähes 90 miljardin (87,2) euron budjetissa viiden maakuntakentän liikenteen jatkuminen valtion tuella on pieni asia, mutta alueellisesti iso.

Tällä hetkellä valtio ostaa lentoliikennettä Kajaanin, Kemin, Kokkola-Pietarsaaren, Joensuun ja Jyväskylän lentokentille. Viiden maakuntakentän yhteispotti liikkuu 19–20 miljoonan euron välillä. Ostosopimus on voimassa ensi huhtikuun 28. päivään saakka. Kukaan ei tällä hetkellä tiedä mitä sen jälkeen tapahtuu.

Keski-Pohjanmaan Yrittäjien torstaisessa talousaamussa julkaistiin pk-yritysten tuore suhdannebarometri. Kokkola–Pietarsaaren (Kruunupyyn) lentokentän näkymistä ja ylipäätään maakuntakenttien tilannetta kävi läpi Kiinteistö Oy Kruunupyyn Lentohallin toimitusjohtaja Stig-Göran Forsman.

Kaikille tuli selväksi, että nyt eletään jännän äärellä. Kaikki kynnelle kykenevät tahot ovat viestittäneet hallituspuolueiden suuntaan, että lentoyhteydet Kokkola–Pietarsaaren lentokentältä ovat ennen kaikkea alueen kehittyvälle vientiteollisuudelle ehdottoman tärkeitä. Matkailua toki unohtamatta.

Ainakin Vaasan läänin kansanedustajat ovat asian ymmärtäneet.

– Toivon, että hallitus varaa rahaa kahden vuoden sopimukseen. Se tarkoittaa kolmiolentoina (Helsinki–Kokkola-Pietarsaari–Kemi-Tornio) Traficomin arvion mukaan kahdessa vuodessa 14 miljoonaa euroa.

Forsman puhuu kahdesta vuodesta sen vuoksi, että budjettiriihestä toivotaan ensin päätös kahden vuoden mittaisesta tukikaudesta. Sen päälle sitten optio hallituskauden loppuun ulottuvasta toisesta kaksivuotiskaudesta. Taitekohdassa arvioitaisiin markkinaehtoisen liikenteen mahdollisuudet.

Mikä on budjettiriihen tuloksen kauhuskenaario?

– Se, että ei tule rahaa (ollenkaan).

Olennainen asia on sekin, onko markkinaehtoinen eli kaupallisesti kannattava lentoliikenne ylipäätään mahdollista vaikkapa reitillä Helsinki–Kokkola-Pietarsaari–Kemi-Tornio?

– Näinä päivinä se on vaikeampaa kuin oli ennen pandemiaa. Normaalisti lasketaan, että saada joku reitti kannattavaksi, pitäisi olla 30 000 matkustajaa (vuodessa). Finnairin kannattavuustavoitteet ovat kuitenkin huomattavasti korkeammalla, Forsman sanoo.

Tämän vuoden kahdeksan ensimmäisen kuukauden luvuilla juuri tuohon 30 000 matkustajan määrään voidaan Kruunupyyn kentällä tänä vuonna yltää, ehkä rahtusen ylikin. Vuonna 2001 Kokkola-Pietarsaaren lentokentän matkustajamäärä oli 131 895.

Jos rahaa ei tule valtiolta, voisiko sitä tulla maakuntakenttien kunnilta, on seuraava kysymys. Siihen Forsmanin näkemys on selvä.

– Vihoviimeinen asia on, että kunnat joutuisivat maksamaan lentoliikenteestä, Forsman korosti.

Saman kommentin antoi Keskipohjanmaalle viime viikolla Kokkolan kaupunginjohtaja Stina Mattila.

– Kokkolan kaupungin on erittäin hankala lähteä tukemaan lentoliikennettä tässä taloustilanteessa. Meidän näkemyksemme mukaan valtion pitää olla kehittämässä ja rahoittamassa lentoliikennettä jatkossakin, Mattila totesi.

Mattilan kanssa samoilla linjoilla oli Kruunupyyn kunnanjohtaja Malin Brännkärr. Pietarsaaren kaupunginjohtaja Anne Ekstrand sen sijaan jätti hieman avoimeksi, voisivatko kunnatkin lähteä rahoittamaan maakuntalentoja esimerkiksi liikenne- ja viestintäministeriön esittämällä ”Savonlinnan mallilla” eli tuet jaettaisiin tasan valtion ja kuntien kesken.

Kokkolan kaupunginhallituksen viime maanantain (11.9.) kokouksessa hyväksytty kanta asiaan on selvä. Lentoliikenteen tukirahojen on löydyttävä valtion kassasta:

Lentoliikenne on olennainen osa kansallista saavutettavuuden infraa. Näin ollen kustannusten siirtäminen kunnille ei ole nykytilanteessa tarkoituksenmukaista, eikä kokonaisuus huomioiden edes mahdollista.

Yhtä selvää on, että eihän esimerkiksi Kokkolan kaupunki ihan puhtaan taktisistakaan syistä ilmoita ennen budjettiriihtä olevansa valmis lähtemään mukaan lentoliikennetalkoisiin. Kuvaannollisesti ilmaisten se laiva ei lähdettyään palaisi enää koskaan satamaan.

Budjettiriihen tulosten selvittyä asiaan tosin saatetaan joutua palaamaan.

Talousaamun pääaihe siis oli tuore pk-yritysten suhdannebarometri. Siihen liittyvät kyselyt tehtiin kahden puolen juhannuksen. Sen jälkeen yleinen taloustilanne on heikentynyt oleellisesti. Tämän negatiivisen kehityksen kärkenä tai paremminkin pohjana on rakentaminen, joka on aiemmin aloitettuja kohteita lukuunottamatta lähes pysähtynyt koko maassa.

– Keski-Pohjanmaan Yrittäjien alueen pk-yrittäjien yleiset suhdannenäkymät ovat nyt heikommat kuin koko maan tasolla eli -7 prosenttia, kun keväällä suhdanneodotusten suhdeluku oli alueella -5 prosenttia, Keski-Pohjanmaan Yrittäjien toimitusjohtaja Mervi Järkkälä totesi.

Yritysten liikevaihdon kehitys jää merkittävästi koko maasta, mutta on kuitenkin parempi kuin keväällä. Arvio alueen liikevaihdon saldoluvusta on nyt (plus) yksi prosentti, kun se keväällä oli jopa -6. Koko maan saldoluku on 9 prosenttia.

Kannattavuuden suhdeluku on edelleen heikko eli -17 prosenttia, kun se keväällä oli -16 prosenttia. Koko maan saldoluku sen sijaan oli muuttunut positiivisemmaksi. Nyt se on -10 prosenttia, kun keväällä suhdeluku oli vielä -20.

Tummien pilvien taustat ovat ikävän tutut: Ukrainan sota monine negatiivisine seuraamuksineen, korkotason nousu ja inflaatio. Ne luonnollisesti ovat kaikki asioita, jotka ovat niin pk- kuin hieman isompienkin yrittäjien vaikutusvallan ulkopuolella.

Kaiken tämän seurauksena kuluttajilla ei tahdo olla luottamusta eikä uskallusta kuluttaa. Ylipäätään epävarmuus on suurta ja tulevaisuus näyttäytyy kovin utuiselta.

Pidemmälle katsottuna tosin esimerkiksi Kokkolan alueelle luottamusta tuovat tiedossa olevat ja suunnitellut investoinnit, jotka liittyvät ”vihreään” tai nykyhallituksen kielellä ”puhtaaseen siirtymään”.

// Päivitetty kauttaaltaan 14.9. kello 15.48.