Paikallisuutiset

Maakunnan vuoden yrityksenä palkittu firma Luodosta on uraauurtavan parivaljakon konepaja: ”Täystyöllisyys on turvattu ensi kesään asti”

STH Steelin toimitusjohtaja Sven Grankulla (vas.) ja varatoimitusjohtaja Timo Prittinen toteavat, että yrittäjien maakunnallinen palkinto otetaan ilolla, nöyryydellä ja kiitollisuudella vastaan ja se kohdennetaan koko henkilökunnalle. Kuva: Timo Varila

Voimakas ja vakaa kasvu mitattuna niin toiminnassa kuin euroissa toi STH Steelille Keski-Pohjanmaan Yrittäjät ry:n maakunnallisen yrittäjäpalkinnon 2024.

Luotolainen tilauskonepaja on perustelujen mukaan pystynyt vuosien varrella paitsi kasvamaan toimialallaan voimakkaasti myös luomaan kannattavan liiketoimintamallin. Alihankintaketju on vahva ja liiketoiminta kansainvälistä, minkä lisäksi puhutaan hyvästä työllistäjästä alueella.

STH Steel Luodossa takoo konepajateollisuudessa kasvua seudulle. Yrityksellä on kolme hallia teollisuusalueella Furuholmassa, tontti vetäisi kaksi lisää. Uusille tuotantotiloille olisikin periaatteessa tarvetta, mutta vielä ei ole tehty investointipäätöstä. Kuva: Timo Varila

Vaikka tehtaan kahdella nokkamiehellä on yrityksensä menestystarina itselläkin hyvin tiedossa, tuli tunnustus täytenä yllätyksenä.

MAINOS - juttu jatkuu mainoksen jälkeen

MAINOS - mainos päättyy

– Kun sain puhelun yrittäjien Anne Kotamäeltä, heti ensin ajattelin, että vitsailee. Mehän tehdään vain sitä, mitä me osataan, naurahtaa varatoimitusjohtaja Timo Prittinen.

Palkinto otetaan ilolla, nöyryydellä ja kiitollisuudella vastaan.

– Huomionosoitus kohdennetaan koko henkilökunnalle erinomaisesta suorituksesta, kertoo toimitusjohtaja Sven Grankulla.

Yrityksessä on vietetty juhlapäivää ja firma on tarjonnut ruoan koko henkilökunnalle.

MAINOS - juttu jatkuu mainoksen jälkeen

MAINOS - mainos päättyy

Yrityksen omistava parivaljakko arvottaa tunnustuksen korkeimmaksi kunnianosoituksesi, sillä se tulee suoraan toisilta yrittäjiltä.

– Vain toinen yrittäjä tietää kuinka paljon työtä yrittämisen takana oikeasti on, Timo Prittinen huomauttaa.

STH Steel. Kuva: Timo Varila

Voi olla, ettei ilman kolmea tukijalkaa oltaisi nyt nauttimassa ansaitusta työvoitosta.

Liiketoiminta kattaa kantavien teräsrakenteiden valmistuksen, CE-merkittyjen teräsmoduulien ja -runkojen valmistuksen sekä hitsattujen teräskomponenttien alihankintatyöt valmistusteollisuudelle.

MAINOS - juttu jatkuu mainoksen jälkeen

MAINOS - mainos päättyy

Kantavien teräsrakenteiden valmistaminen on millintarkkaa työtä. Salaisuutena on tehdä moduulit suoraan muottiin, jolloin tarvittavat osat saadaan kooltaan täysin identtisiksi.

Tekemistä kannattelevat lukuisat avainsanat. Modulaarinen rakentaminen, sarjatyö, kestävyys, muunneltavuus, sujuva materiaalivirta, pieni hiilijalanjälki, innovatiivisuus, kannattava kasvu.

– Tilauskanta on hyvä ja täystyöllisyys on turvattu ensi kesään asti, kertoo Grankulla.

STH Steelillä käsitellään miljoonia kiloja terästä vuodessa, taustalla toimitusjohtaja Sven Grankulla ja varatoimitusjohtaja Timo Prittinen. Kuva: Timo Varila

STH Steel syntyi vuonna 2008 jatkamaan pienen Nykungs Verkstadin työtä Ähtävällä.

– Lankoni oli pyörittänyt metallipajaa poikiensa kanssa ja oli jäämässä eläkkeelle. Perustimme sitten yhdessä hänen poikien kanssa STH Steelin, muistelee Sven Grankulla.

Suurempiin ympyröihin, uusiin tiloihin ja logistisesti keskeisemälle paikalle, Luodon Furuholmaan teollisuusalueelle vuokratontille muutettiin vuonna 2015.

– Nykyään olemme vahvasti insinöörivetoinen firma. Itse olin tosin teurastamon päällikkö, mutta olen heti alusta tiennyt, että ympärille tarvitaan osaavia työntekijöitä. Siihen olen satsannut, Grankulla toteaa.

Pitkän uran ict-puolella, tieto- ja viestintäteknologian parissa, tehnyt rakennusinsinööri Timo Prittinen astui mukaan remmiin vuonna 2017.

Uusin C-halli otettiin käyttöön alkuvuodesta ja siellä kymmeneen metriin kohoavan katon alla valmistuu terästuotteita laidasta laitaan.

Nykyiset tuotantotilat teollisuusalueella Luodon Furuholmassa käsittävät kaikkiaan kolme hallia, yhteensä 3 000 neliötä. Uusin C-halli otettiin käyttöön alkuvuodesta ja siellä kymmeneen metriin kohoavan katon alla valmistuu terästuotteita laidasta laitaan.

– Automaatiota petrataan jatkuvasti. Koneisiin ja laitteisiin on ensi vuoden loppuun mennessä investoitu kolmessa vuodessa muutama miljoona euroa. Investointiohjelmaan sisältyy vielä kevään korvalla asennettava putkilaser, jolla sahaus korvataan osittain, kertoo Timo Prittinen.

Kun tuotannossa panostetaan hitsauksen avulla tapahtuvaan kokoonpanoon ovat hitsausrobotit ovat tärkeimpiä laitteita.

– Omaa pintakäsittelyä ei ole, vaan se ostetaan alihankintana, kertoo Prittinen.

Nykyinen tontti vetäisi vielä kaksi hallia. Uusille tuotantotiloille olisikin periaatteessa jo tarvetta, mutta vielä ei ole tehty investointipäätöstä.

Koneisiin ja laitteisiin on STH Steelillä ensi vuoden loppuun mennessä investoitu kolmessa vuodessa muutama miljoona euroa. Kevään korvalla saadaan putkilaser, jolla sahaus korvataan osittain. Kuva: Timo Varila

Henkilöstön viihtymisestä huolehtimista pidetään Sven Grankullan mukaan itsestäänselvyytenä.

– Viihtyvyyteen ja avoimeen keskusteluilmapiiriin panostetaan.

Entinen suuri tuotantotila on remontoitu arkkitehdin ohjauksessa henkilöstön käyttöön, sosiaalitilaksi pukeutumishuoneineen, ruokailutiloineen ja keittiöineen. Yhteisessä ryhmässä käydään läpi mahdollisia puutteita ja kehityksen kohteita laidasta laitaan.

Palkkalistoilla on edustettuna monia eri kansallisuuksia. Omia työntekijöitä on noin 50 vuokratyöntekijöitä on noin 25. Tuotanto pyörii kahdessa vuorossa viikolla ja lauantaina yhdessä vuorossa.

– Henkilöstön pysyvyys on ollut erittäin hyvä, Grankulla iloitsee.

Perinteisiin projekteihin kuuluvat kantavien teräsrakenteiden valmistaminen vaikkapa urheiluhalleihin. Töitä tehdään paitsi yli maan rajojen myös korkeiden kerrostalojen katoilla ja syvällä maan alla.

Referensseistä löytyy vaativimpina ja erikoisimpina projekteina Olkiluotoon kapselointilaitokselle ja itse onkaloon tuotetut teräsrakenteet sekä helikopterin laskeutumisalusta Oulun yliopistollisen sairaalan katolle 65 metrin korkeuteen.

Teräsrakenteiden, teräshallien ja terästöiden paikalleen asennuksista vastaavat yrityksen omat tiimit.

Liiketoiminta kattaa muun muassa kantavien teräsrakenteiden valmistuksen vaikkapa urheiluhalleihin. Ajankohtaisiin töihin kuuluvat mm. teräsrakenteet Pietarsaareen Project Liv Arena -jalkapallostadioniin. Kuva: Timo Varila

Työn alla on muun muassa Pietarsaareen Project Liv Arena -jalkapallostadionin kantavat teräsrakenteet ja Ruotsiin toimitettavat moduuliosat jättisuureen varastoon.

– Stadionin lehtereiden täytyy kantaa suurta kuormitusta kun on konsertti tai Jaro tekee maalin, Timo Prittinen kuvailee.

Ruotsin tilaus käsittää yhteensä kuusi erikokoista varastohallia. Suurin niistä on parhaillaan valmistettava, viisi jalkapallokenttää vetävä teräsrunko, jonka pituudeksi tulee valmiiksi asennettuna 270 metriä.

– Hallin kattorakenteissa vapaa jänneleveys, siis ilman pilareita, on 94 metriä, hahmottaa Prittinen.

Terästä STH Steelillä käsitellään valtavia määriä.

– Pelkästään Ruotsin halliprojektiin menee 4 miljoonaa kiloa terästä.

Moduulikonseptin kehittämisestä katastrofialueille leikkaussaliksi ja hoitotilaksi ovat odotukset yrityksessä korkealla.

Moduulikonseptin kehittämisestä katastrofialueille leikkaussaliksi ja hoitotilaksi ovat odotukset yrityksessä korkealla.

– Olemme jo tehneet protomallin ja rungon moduuleista Max 24 -projektiin ja toimittaneet sen Ruotsiin. Moduulin seinät ovat levitettävissä aina kuuteen metriin ja itse tila on koottavissa 24 tunnissa.

– Kauppoja ei ole vielä lyöty lukkoon. Jos hyvin käy, alustavien tietojen mukaan näitä tullaan tilaamaan meiltä aika monta, Timo Prittinen myhäilee.

”Tähtäimessä on ollut noin 20 prosentin vuotuinen kasvu. Eikä pelkästään kasvu, vaan myös kasvu kannattavasti”. Timo Prittinen
STH Steelillä on kaikkiaan 75 työntekijää, joista yksi on teamleaderina työskentelevä Richard Wiklund. Kuva: Timo Varila

Edellisen kerran, vuonna 2019 STH Steel kävi pokkaamassa Pohjanmaan Kasvu Open -palkinnon.

– Tuolloin meillä oli tuore strategia, joka on yritetty tehdä helposti ymmärrettäväksi ja mitattavaksi. Tähtäimessä on ollut noin 20 prosentin vuotuinen kasvu. Eikä pelkästään kasvu, vaan myös kasvu kannattavasti, Prittinen painottaa.

– Ihan lineaarista kasvu ei suinkaan ole ollut, sillä matkan varrella tapahtuu hyppäyksiä esimerkiksi kun projekti onkin päättynyt kesken vuotta. Keskimääräinen kasvu on kuitenkin pysynyt tavoitellussa luvussa viimeisten kuuden vuoden aikana.

STH Steel

Toimialana konepajateollisuus ja metallityöt. Liiketoiminta kattaa kantavien teräsrakenteiden valmistuksen CE-merkittyjen teräsmoduulien ja -runkojen valmistuksen sekä hitsattujen teräskomponenttien alihankintatyöt valmistusteollisuudelle.

Aloitti toimintansa Ähtävän kirkonkylässä vuonna 2008. Yrityksen edeltäjä oli Nykungs Verkstad -metallipaja Ähtävällä.

Tuotantotilat Luodon Furuholmassa käsittävät kaikkiaan 3 000 neliötä.

Omistajat Sven Grankulla (toimitusjohtaja - myynti) ja Timo Prittinen (varatoimitusjohtaja - kehitys ja laatu).

Vientiaste 60-70 % Pohjoismaihin, lähinnä Ruotsiin.

Omia työntekijöitä 50 ja noin 25 vuokratyöntekijää.

Täystyöllisyys ensi kesään asti nykyisellä tilauskannalla.

Viimeisten kuuden vuoden aikana vuotuista kasvua on ollut keskimäärin 20 %. Vuonna 2018 liikevaihto oli 5 miljoonaa, kuluvana vuonna 12 miljoonaa euroa.

Aiemmat maakunnalliset yrittäjäpalkinnot/Keski-Pohjanmaan Yrittäjät ry:

2023 Jetta-Talo Oy, Perho

2022 Pramia Plastic Oy, Toholampi

2021 Steel-Prisma-Metallit Oy, Reisjärvi

2021 Hiekkadyyni Oy, Kalajoki

2020 24 Pesula Oy, Kokkola

2019 Best Glass Oy, Nivala

2018 Niskasen Maansiirto Oy, Haapajärvi

2017 PaaPii Design Oy, Kruunupyy

2016 Pept Oy Ab, Kaustinen

2015 RD-Velho, Ylivieska

2014 Bet-Ker, Ylivieska

2014 Oy Trio Trading Ab, Kokkola

2013 Oy Feedex Ab, Pedersöre

2012 Andament Group Oy, Kalajoki

2011 Elega Oy, Haapajärvi

2010 Champion Door, Nivala

2009 Kokkolan Halpa-Halli Oy, Kokkola

2008 FineWeld Oy, Kokkola

2007 Hietalahti & Pojat Oy, Halsua

2006 Finn-Marin Ltd, Kokkola

2005 E.T. Listat Oy, Ylivieska

2004 Kannustalo Oy, Kannus

2003 Puusepänliike Hirviset Oy, Lestijärvi

2002 Finn Spring Oy, Toholampi

2001 Mainostoimisto Statiivi Oy, Ylivieska

2001 Oy Kuljetusliike H. Ahola Transport Ab, Kokkola

2000 Kati Oy, Kalajoki

1999 FF Jet Ltd Ab, Kokkola

1998 Ab A. Häggblom Oy, Kokkola

1997 A. Antti-Roiko Oy, Ylivieska

1996 Veijo Niku Oy, Nivala

1995 Tapionkuusen Tupa Ay, Kalajoki

1994 Peltisepänliike R. Nykänen, Veteli

1993 Alavieskan Puurakenne Oy, Alavieska

1992 Oy Best-Hall Oy, Kälviä

1991 Junnikkalan Saha, Kalajoki

1990 Oy Sun Ice Ab, Pietarsaari

1989 Scanfil Oy, Sievi

1988 Niskanen Eero, Haapajärvi

1987 Eskopuu Oy, Kannus

1986 Bröderna Gustafsson Kb, Kruunupyy

1985 Martikainen Raimo, Nivala

1984 Kiviaho Toimi ja Veikko, Veteli

1983 Topi-Kalustaja Oy, Kalajoki

1982 Design-Tuote Oy, Kokkola

1981 Sievin Jalkine Oy, Sievi

1980 Finn-Lassie Oy, Kokkola

1979 Oy Terinit Ab, Kruunupyy

1978 Pouttu Oy, Kannus

Kommentoi Ilmoita asiavirheestä