Paikallisuutiset

Liukkoset yhdeksän vuotta samassa veneessä: ”Pohjois-Atlantti on huono parisuhdeterapeutti”

Espoolainen Ilkka Liukkonen, 74, jätti työelämän 13 vuotta sitten. Sen jälkeen puoliso Elinan kanssa on ollut aikaa rakkaalle harrastukselle.

– Tuosta ajasta olemme olleet merellä varmaan yhdeksän vuotta, ja hyvin vähän Suomessa kotona, Ilkka laskee.

Sinä aikana he ovat purjehtineet s/y Melinalla kahdesti maapallon ympäri. Atlantin ylityksiä on plakkarissa kymmenen. Pariskunta on seilannut myös kaksi kertaa Huippuvuorille, jonne kertyy matkaa enemmän kuin Amerikkaan.

Lienee melkein helpompaa luetella ne satamat, joihin he eivät ole vähintään kertaalleen rantautuneet.

Liukkoset kertovat tarinaansa Pietarsaaressa, pursiseura SSJ:n vieraslaiturissa Paviksella. Seuraava etappi on Kokkolan Tankarin kautta Kemiin, ja sieltä Ruotsin Korkearannikkoa alas. Tämän kesän he viettävät Itämeren kolkkia kiertäen. Kotiin palataan ennen jäitä.

Liukkoset ovat edenneet tuulivoimalla noin 300 000 kilometriä, eli saman verran kuin meiltä on matkaa kuuhun. On paikallaan kysyä, mikä saa ihmisen purjehtimaan.

– Tuota on monesti kysytty. Helsingin Käpylä ei ole meren rannalla. Suvussa oli yksi vene, kummisedälläni. Hän oli eversti, ja puhui aina kuinka Ilkka sitten lähtee purjehtimaan viimeistään, kun on käynyt armeijan, Ilkka kertoo.

– Yhtenä kauniina sunnuntaipäivänä hän sitten otti minut kyytiin. Viisi minuuttia killuttiin Helsingin edustalla pikku veneessä, mutta se riitti. Jotain kolahti niin syvältä, että seuraavana viikonloppuna olin jo Lappeenrannassa ostamassa jollaa.

Valaistuminen tapahtui vasta aikuisiällä, mutta menetetty aika on otettu korkojen kera takaisin. Aikaa on otettu kaikista työelämän vapaista, lomista, viikonlopuista ja sapattivapaista. Muut harrastukset jäivät tyystin sivuun.

Vaimo Elina on ottanut förstin pestin jo kauan sitten. Liukkoset purjehtivat useimmiten kaksin, mutta todella pitkille reissuille miehistöä kasvatetaan yhdellä tai kahdella, turvallisuussyistä.

– Silloin on paljon kevyempää, vapaata ja nukkumisaikaa on enemmän. Kaksinpurjehdus on sitä, että toinen on ylhäällä vahdissa ja toinen nukkumassa. Portaissa tavataan.

Tilaa ja mukavuutta 43-jalkaisessa Malö-veneessä on häkellyttävän hyvin.

– Tässä on tavallaan pieni olohuone, keittiö, kolme makuuhuonetta, kaksi vessaa, kolme suihkua ja parveke merinäköalalla. Tämä antaa miniatyyrikoossa kaikki elämän perusedellytykset, kuin hyvässä huvilassa. Tämä on nomadielämää, jossa liikutaan paikasta toiseen ja tutustutaan uusiin maihin, kulttuureihin ja ihmisiin erityisesti.

Pariskunta kutsuu s/y Melinaansa pienoiskodikseen. Se myös tarkoittaa, että kaikki pitää pystyä hoitamaan, huoltamaan ja korjaamaan itse. Keskeltä valtamerta ei soitella talonmiespalveluun.

Kaiken maailman kriittisiin tilanteisiin pitää olla varautunut.

– Teknisessä mielessä moni asia on kaksin-, jopa kolminkertaistettu. Ohjausjärjestelmiä meillä on neljä.

Elina Liukkonen kutsuu aviomiestään turvallisuushakuiseksi.

– Kaikkea varmistellaan, ja joku sanoo, etteihän tuossa ole enää mitään jännitystä, kun kaikki on mietitty etukäteen. Mutta joku toinen taas sanoo, että sana ”turvallisuushakuinen” ei mahdu samaan lauseseen valtameripurjehduksen kanssa. Siinäkin on pieni totuus. Siinä mennään alueella, joka ei ole ihan tuossa suojatien pinnassa.

Myrskyjä nousee, ja Liukkosten kokemuksen mukaan entistä useammin.

– Kelit ovat epävakaampia. Sään ennustettavuus on nykyään huonompi, Elina sanoo.

Samaan aikaan säätietojen saatavuus on parantunut valtavasti. Satelliittipuhelimiin saa tarkkoja paikallisia ennusteita ihan sähköpostina.

Aina myrskyä ei käy kiertäminen. Sitten laitetaan kaikki tavara visusti kiinni ja purjeet minimiinsä. Kulkusuunta käännetään myötäiseen.

– Vastatuuleen ajaminen on aivan mahdotonta. Sitten vain ajelehditaan vaikka kaksi päivää väärään suuntaan.

Mitään huippuvakavaa heille ei ole sattunut, joskin pahoissa paikoissa on oltu. Kerran tuli vastaan hurrikaani, kun he lähestyivät Madeiraa.

– Hurrikaanit syntyvät Madeiran takana olevalla alueella, josta ne lähtevät aina Floridaan ja Karibian merta kohti. Nyt se lähti päinvastaiseen suuntaan kohti Eurooppaa ja Espanjan rannikkoa, josta me olimme tulossa. Sen se teki ensimmäistä kertaa 153:een vuoteen, ja me sitten satuttiin kohdalle, Ilkka Liukkonen kertoo.

Päiviäkin kestävä röykytys on vain kestettävä.

– Kun yhden päivän jälkeen huomasi, ettei vene ole vielä hajonnut, tuli huoli että jaksammeko itse. Elämä on erittäin kovaa, kun vene ryskii ja paukkuu aallokossa. Huonossa kelissä ei pysty tekemään edes ruokaa, mutta hyvä puoli on, että kenelläkään ei ole nälkä.

Intian valtamerellä Liukkosten vene ja valas törmäsivät. He kiittelevät, että kun s/y Melina hankittiin valtameripurjehduksiin, köliin ja peräsimeen asennettiin erinäisiä teknisiä vahvikkeita. Ilman näitä vene olisi todennäköisesti uponnut kolarin seurauksena.

Jos reissussa sairastuu tai loukkaa itsensä, lääketieteellistä apua ei ole luvassa moneen viikkoon. Siksi ensiapuvaruste- ja lääkevarasto on huomattava. Haavatkin saadaan ommeltua – Elina Liukkonen sattuu olemaan ammatiltaan lääkäri.

– Täällä on sellainen laki, että toisen käden on oltava veneessä kiinni koko ajan. Kahdessa kädessä ei saa kantaa tavaraa koskaan. Se, joka kävelee portaat alas, ei saa kantaa yhtään mitään, jotta molemmat kädet saa kiinni kaiteisiin, Ilkka selvittää.

Entä vieläkö hautuu uusia suunnitelmia tosi pitkille reissuille.

– Kippari ei uskalla kertoa, Elina Liukkonen ehättää huomauttamaan väliin.

– Minä yritän saada tämän miehen vähän rauhoittumaan, kun hän ei ymmärrä ettemme ole enää neli- eikä viisikymppisiäkään. Ei tarvitse mennä mahdottomuuksiin vaan pitää pysytellä kohtuudessa.

– Olen toisin päin yrittänyt perustella, että niin kauan kun voi mennä, pitää mennä. Ymmärrän sen, että kun jonain päivänä ei jalka nouse, ei voi enää lähteä, Ilkka vastaa.

Valtameripurjehduksen Ilkka Liukkonen kiteyttää siihen, että silloin ihminen on omillaan normaalin, turvallisen yhteiskunnan ulkopuolella. Sekä vapaa että ilman tukea.

– Oma kokemukseni osoittaa, että purjehdusintoa ei voi poistaa purjehtimalla.

Tärkein kysymys on vielä kysymättä. Miten parisuhde pärjää, kun samassa veneessä vietetään vuosia?

– Pohjois-Atlantti on huono parisuhdeterapeutti. Tästä seuraa, että suhteen pitää olla hyvä ja kunnossa.