Paikallisuutiset

Lipaskeräys ei riittänyt Kirsi Palomäelle, joka teki kenttämatkan Boliviaan

PietarsaarelainenKirsi Palomäki päätyi mukaan UNICEFin toimintaan kuutisen vuotta sitten osallistuttuaan lipaskeräykseen. Hän kertoo silloisen elämäntilanteen herättäneen halun tehdä jotakin enemmän.

– Olin jonkin aikaa työttömänä, ja ajattelin, että voisin omalla panoksellani olla mukana tekemässä hyvää. Olen tämmöinen filantrooppi, joka pitää ihmisistä ja haluaa ihmisille hyvää. Lipaskeräys oli ensimmäinen tehtäväni UNICEFin parissa ja sillä tiellä ollaan, toteaa kuudetta vuotta Pietarsaaren vapaaehtoisten paikallisryhmän puheenjohtajanakin toimiva Palomäki.

Hän kertoo UNICEFin toiminnassa houkutelleen sen läpinäkyvyys ja järjestön aikaan saamat tulokset.

– Jotkut yksittäiset henkilöt suhtautuvat epäileväisesti rahankeräyksiin, varsinkin julkisuudessa viime vuosina esillä olleen Brother Christmasin tapauksen myötä. UNICEFillä jokaista lahjoitusta voi seurata alusta loppuun saakka, eikä UNICEF lahjoita kriisiavun tarpeisiin rahaa, vaan tarvikkeita, jolloin ei ole pelkoa rahan joutuvan esimerkiksi korruption myötä väärään taskuun, Palomäki selventää.

Syksyllä Boliviaan ensimmäiselle kenttämatkalleen osallistunut Palomäki kertoo matkan olleen omakustanteinen ja melko hintava mutta antaneen kokemuksia koko rahan edestä.

– Bolivia on Suomen UNICEFin erityiskohde, ja pääsimme tutustumaan siellä muun muassa kodittomien nuorten asuntolaan ja terveysasemaan. Yhtenä haasteena Boliviassa ovat vuoriston vaikeakulkuiset maastot, jotka aiheuttavat esimerkiksi äiti- ja lapsikuolleisuutta synnytyksissä. Vuoristoalueilla ei myöskään ole pääsyä internetiin, joten suurta määrää lapsista ei koskaan kirjata minkäänlaisiin järjestelmiin. Tämä heikentää heidän oikeuksiaan myöhemmin elämässä, Palomäki kertoo.

Toinen yleinen ongelma maassa on korruptio, ja Palomäki kertookin, että maassa voi ostaa mitä tahansa tuomioista lähtien. Hän kertoo järjestön tekevän maassa töitä monella eri tasolla, ja yksi tärkeä kohde onkin maan hallintoon vaikuttaminen rakenteenmuutosten aikaansaamiseksi. Toinen tärkeä tehtävä on lasten ja nuorten tukeminen muun muassa lastensuojelutyössä ja koulunkäynnissä.

– Boliviassa asuu paljon katulapsia. He viettävät yönsä siltarummuissa ja heillä on suuri vaara joutua ongelmien teille sekä huumeiden että hyväksikäytön myötä. Järjestö tukee yhteistyössä katolisen kirkon kanssa asuntolaa, johon kadulla elävien lasten ja nuorten on turvallista mennä yöpymään. Nuorimmille lapsille järjestetään lapsiystävällisillä markkinapaikoilla myös ikään kuin päivähoitotoimintaa sille ajalle, jona heidän vanhempansa ovat myymässä tuotteitaan torilla. Aikaisemmin lapset ovat juoksennelleet torilla vapaasti ja ovat joutuneet helposti hyväksikäytön uhreiksi.

Palomäki kertoo kokeneensa kotiin tultuaan sekä voimattomuuden tunnetta että paloa hyväntekeväisyystyön jatkamiseen.

– Voimattomuuden tunne tuli siitä, että on niin paljon mitä pitäisi tehdä. Toisaalta vähäkin on jo paljon enemmän kuin ei mitään, hän toteaa.