Paikallisuutiset

Lehdet jäivät talveksi omenapuihin – Kuolevatko puut? Jäävätkö ne keväällä lehdettömiksi? Lue, mitä asiantuntija vastaa

Viime syksynä tapahtui omituinen ilmiö: talvi tuli lämpimän jakson jälkeen yllättäen, ja monet puut ja pensaat eivät ehtineet pudottaa lehtiään. Näin kävi myös monille omenapuille. Miksi näin tapahtui ja miten se on vaikuttanut esimerkiksi omenapuiden talvenkestävyyteen? Tuleeko puihin uusia lehtiä lainkaan keväällä? Onko puu kuollut kokonaan?

Pedersöreläisen Blomqvistin taimiston yrittäjä Leif Blomqvist on saanut asiasta huolestuneita yhteydenottoja läpi talven. Hänellä on kysymykseen huojentava vastaus: se ei ole lainkaan vaarallista eikä vahingollista.

Blomqvist kertoo, että puu tarvitsee lehden irtoamiseen tietyn kemiallisen prosessin. Lämpimän syksyn jälkeen äkillisesti iskenyt kylmä jakso vaikutti siten, että tuo prosessi ei ehtinyt valmistua eivätkä lehdet irronneet. Se, että lehdet jäivät puihin, ei kuitenkaan vaikuta siihen, tuottaako puu uusia lehtiä jälleen keväällä, sillä tuo prosessi on tapahtunut jo viime kesänä.

– Uudet lehtien alut ja kukka-alut ovat muodostuneet jo viime elokuusta lähtien. Se on eri asia kuin tämä lehtien irtoaminen, eivätkä ne liity toisiinsa. Siitä ei siis kannata olla huolissaan, Blomqvist rauhoittelee.

”Jos omenapuussa ei ala näkyä elonmerkkejä vielä toukokuun parin ensimmäisen viikon aikana, voi huolestua puun kohtalosta”.

Leif Blomqvist on puolestaan huolestunut siitä, kuinka kuluneen talven pitkä pakkasjakso on vaikuttanut omenapuihin.

– Noin 25–28 miinusasteen pitkä pakkasjakso on puulle paljon pahempi kuin yhtenä tai kahtena yönä 35:ssä asteessa käyvä pakkanen, Blomqvist kertoo.

Myöskään edestakaisin seilaavat kylmät ja lämpimät jaksot eivät tee kasville hyvää. Näin tapahtui myös kuluvana talvena.

– Jos mennään pakkasten jälkeen yhtäkkiä plussan puolelle, se voi olla kasville hyvin stressaavaa. Se riippuu usein myös kasvista, lajikkeesta ja siitä, kuinka hyvin se pysyy talvilevossa.

Osa kasveista herää talvilevosta hyvin herkästi plussakelien koittaessa. Kun lämpimän jälkeen mennään taas pakkasjaksolle, se voi olla talvilevosta heränneelle kasville turmiollista.

Jos omenapuussa ei ala näkyä elonmerkkejä vielä toukokuun parin ensimmäisen viikon aikana, voi huolestua puun kohtalosta.

– Kyllä silloin lehtisilmujen pitäisi alkaa jo turvota.

Tällä hetkellä omenapuiden omistajien kannattaa olla hereillä puutarhoissaan.

– Päivisin aurinko saattaa lämmittää tummaa omenapuun runkoa hyvinkin lämpimäksi, kunnes yöllä taas pakastuu. Seuraavana päivänä aurinko taas lämmittää runkoa ja yöllä se jäätyy. Toistuessaan tämä voi aiheuttaa sen, että omenapuun runko alkaa halkeilla ja puu voi jopa kuolla.

Blomqvistilla on kuitenkin vinkki: omenapuun rungon voi maalata valkoisella maalilla etelänpuolelta. Vaaleaa pintaa kevätaurinko ei pääse paahteellaan kärventämään.

Jos omenapuut jäivät viime syksynä suojaamatta jänisverkoilla, ei Blomqvistin mukaan ole edelleenkään liian myöhäistä. Kevät on nimittäin jäniksille otollista aikaa omenapuiden ääressä herkuttelulle, kun kestohangilta ne pääsevät kätevästi apajille.

– Vielä ei ole hätäpuheluita tullut niin paljon kuin normaalisti, Blomqvist naurahtaa.

Hän neuvoo, että verkot kannattaa laittaa mahdollisimman ylös, sillä jänikset pääsevät kurkottelemaan yllättävän korkealle.

Omenapuun kevätleikkausta kannattaa odottaa vielä muutama viikko, kun kelit menevät plussan puolelle. Silloin puun leikkaushaavat ehtivät umpeutua, jolloin puu ei ole niin herkkä kasvitaudeille. Nuorta omenapuuta leikataan nimenomaan keväisin, niin kauan kun sitä halutaan tuuheammaksi.

Vanhan hoitamattoman puun tai liian tuuhean puun leikkaus kannattaa tehdä vasta elokuussa, jolloin puu ei tuota enää niin paljon vesiversoja. Liian rankalla kädellä puuta ei kannata koskaan harventaa kerralla.

– Ottaa ensimmäisenä vuonna vaikka kaikki kuolleet oksat ja hiukan jotain muita. Seuraavana vuonna voi ottaa sitten taas vähän enemmän ja jatkaa tätä vielä vaikka kolmantena vuonna, Blomqvist opastaa.

Viime kesänä omenasato oli laadultaan parempi kuin edelliskesänä, jolloin riesana olivat muun muassa omenarupi sekä pihlajanmarjakoi.

Tulevan kesän sato jää nähtäväksi. Blomqvistin mukaan esimerkiksi pihlajanmarjakoin käyttäytymiseen vaikuttaa se, tuleeko pihlajaan kukkia.

– Jos pihlajaan ei tule kukkia, pihlajanmarjakoi siirtyy silloin omenapuihin, selventää Blomqvist.