Kolumnit

Laura Palovuoren kolumni: Käytä kierrätettyä!

Kirjoittaja on jordanianruotsinsuomalainen paluumuuttaja.

Onpa oudon värinen bleiseri, en ikinä valitsisi tuollaista vihreähkön ruskeaa vaatetta, mutta kun se nyt kerran on tuossa, niin puen sen päälleni. Upea! Hei katsokaa Lauraa, tuohan sopii kuin nenä päähän. Okei, tämä vaate tulee ilmeisesti minulle.

Otan käsiini seuraavan vaatteen. Se on punainen, valkokukallinen, puhvihihallinen ja isokauluksinen vintagekauluspaita. Aika paljon juttuja yhdessä vaatteessa. Pujottaudun paitaan ja tadaa, paita taisi löytää omistajansa. Näiden lisäksi otan kaksi kesämekkoa, yhden villahameen, sifonkisen paidan, paljettineuleen ja vaaleansinisen hihattoman kesäpaidan.

Kyseessä ei ole tavallinen vaatekauppa, vaan släktloppis eli sukulaiskirppis. Kun jonkun lapsi pääsee ripiltä tai ylioppilaaksi tai viettää viisikymppisiä, no joka kerta, kun kokoonnumme kakkukahveille, on yhtenä ohjelmanumerona perinteeksi muodostunut släktloppis.

Sen toimintaperiaate on yksinkertainen; jokainen tuo itselleen ylimääräisiksi tai käyttämättömiksi vuoden aikana jääneet vaatteet viltin päälle nurmikolle ja siitä saavat muut napata omaan makuun sopivat. Se, jonka luona ollaan, saa pitää jäljellejäävän kasan tai viedä loput paikalliselle hyväntekeväisyyskirpparille.

Maailmassa tuotetaan 92 miljoonaa tonnia tekstiilijätettä vuosittain, ja pikamuotiteollisuus tuottaa 4–10 prosenttia ilmastopäästöistä. Suomeen tuodaan joka vuosi 20 kg tekstiiliä henkilöä kohden.

Vaatteita ostetaan koko ajan enemmän, mutta niiden käyttöikä on todella lyhyt. Ympäristövaikutukset näkyvät maaperän heikkenemisenä, metsäkatona, saasteina ilmassa ja vedessä, liikennepäästöinä sekä pakkaus- ja tekstiilijätteenä. Tuotantovaiheen ympäristövaikutukset painottuvat kehittyviin maihin.

Tekstiilikuitujen kierrättäminen on myös hyvä asia, mutta kiertotalouden oppien mukaan, mitä pidempään tavara pysyy kokonaisena käytössä, eikä sitä tarvitse pilkkoa, sen vähemmän siitä tulee päästöjä.

Släktloppiksen ansiosta pysyn aina seuraavaan kesään asti toimistopaidoissa ja hienompiinkin tilaisuuksiin sopivissa tamineissa. Lisäksi harrastan kirpputoreja, ja Pietarsaari on niitä täynnä!

Olipa melkein millainen tarve tahansa, se tyydyttyy varmasti ilman suurempaa vaivannäköä. Talvitakki? Ulkohousut? Juhlamekko? Shortsit? Ei tarvitse kuin vilkaista ympärilleen, niin tajuaa jo, kuinka paljon tavaraa maailmassa on, jopa yli tarpeen. Nämä kaikki on joku joskus ostanut uutena ja nyt ne ovat kierrossa.

Ostamalla kierrätettyä ei tarvitse tuottaa uutta.