Paikallisuutiset

Kolmonen elää avustuksilla: työväenyhdistys valmis myymään perinteikkään talon

Pietarsaaren sos.dem. työväenyhdistys alkaa uupua omistamansa kiinteistön jatkuviin korjaustarpeisiin. Maineikas ja perinteikäs työväentalo Kolmonen Koulukadulla on tuottanut solkenaan murheita omistajalleen.

Viimeksi kuluneen vuosikymmenen ajan yhdistys on taistellut liki vuosittain vesivahinkoja vastaan.

– Koko kiinteistön peltikatot uusittiin 10 vuotta sitten. Mutta niissä on niin monta eri tasoa, että jotenkin vesi vain pääsee sisään kovalla sateella. Riippuu vähän sateen suunnasta, työväenyhdistyksen puheenjohtaja Ulla Hellén kertoo.

Kolmosella on pitkästi yli 100 vuotta historiaa takanaan. Alkuperäinen kadunvarren talo oli jo pystyssä, kun juhlasaliosa rakennettiin vuonna 1906. Uusin, kokouskäytössä oleva siipi valmistui salin jatkeeksi 1960-luvun lopulla. Kaikkiaan talossa on noin 900 neliömetriä tilaa.

Eri osien välissä olevat käytävä- ja eteistilat ovat kärsineet vesivuodoista pahiten. Niiden vesikatot ovat muita rakennuksia alempana, ja vuodot ovat seuranneet toisiaan.

Pääeteisen välikatto ja osa seinärakenteista on uusittu kolmesti vuosikymmenen aikana. Viime loppukesästä välikatto repsahti jälleen alas kosteuden takia.

– Hirsiseinän kuivatus kesti oikeastaan koko viime syksyn. Tila oli monta viikkoa teltassa, johon puhallettiin lämmintä ilmaa.

Yhdistys sai juuri äsken 10 000 euron avustuksen Suomen Kotiseutuliitolta kyseistä remonttia varten.

– Olin jo syksyllä yhteydessä Kotiseutuliittoon avustuksen anomiseksi. Korjauksenhan saa yleensä tehdä vasta, kun avustus on myönnetty. Mutta tässä tapauksessa oli pakko reagoida ja ryhtyä toimiin isompien vahinkojen välttämiseksi, Hellén sanoo.

Liitosta tulikin ennakkopäätös ja lupa töiden aloittamiseen saman tien.

Työväentalo elää ja hengittää korjausten puolesta kokonaan ulkopuolisten tukien varassa. Vuokralaisina on pari eläkeläisyhdistystä. Ruotsinkielinen työväenopisto Arbis käyttää salia tanssikursseihin, ja talossa pidetään silloin tällöin juhlia.

– Vuokratulomme eivät riitä talon ylläpitämiseen kuten lämmitykseen, veteen ja sähköön. Joudumme käyttämään puolueveroja niihin.

Tällä Ulla Hellén tarkoittaa 20 prosentin osuutta, jonka jäsenet maksavat kaupungin luottamuselinten kokouspalkkioista yhdistykselle.

Pietarsaaren kaupunki on maksanut vuotuista ylläpitotukea 1 300 euron verran.

– Tälle vuodelle sekin väheni 900 euroon. Summa on pieni, mutta olemme kiitollisia siitäkin.

Puheenjohtaja myöntää, että työväenyhdistyksen johtokunta on väsynyt jatkuviin ongelmiin talon kanssa.

– Meillä on myös valmiutta talon myymiseen, kunhan vain jostain ilmestyisi grynderi joka ostaisi sen, Hellén sanoo.

Talo on historiallisesti arvokkaalla Skatan alueella, joka on kokonaisuudessaan suojeltu. Sitä ei saa purkaa, mutta peruskorjata voi.

– Olemme tässä vähän kuin puun ja kuoren välissä ja talon panttivankeina.

Hellén huomauttaa, että kaupungin kiinteistöyhtiö Ebba osti viereisellä tontilla olevan kaimansa, entisen ravintola Ebban kiinteistön. Sen tuleva käyttötarkoitus ei ole vielä selvillä.

– Johtokunnassa oli puhetta, että tämä voisi sopia lisätilaksi lukiolle.

Pietarsaaren molemmat lukiot sijaitsevat tarkalleen kadun vastakkaisella puolella.

Suomalaisen demokratian alkuhavinoissa työväentaloja rakennettiin tosi tarkoituksella ja tarpeeseen.

– Väkeä oli joka ilta. Täällä on ollut voimistelua, torvisoittoa, kirjastoa ja lukupiiriä, Ulla Hellén luettelee.

Tänään monet taloista ovat omistajilleen rasite. Niinpä monet työväentalot ympäri Suomea on myyty uusiin tarkoituksiin.

Viimeisin takaisku tuli joulun jälkeen, kun Kolmosen salin ja kokoussiiven välisen rappukäytävän sisäkatto repsahti kertyneen veden painosta alas.

– Tämä on nyt ensi kesän homma, Hellén huokaa ja tarkistaa, onko alaportaille laitetuissa ämpäreissä vettä.

Ja tottahan toki niissä on.