Paikallisuutiset

Kirkon kunnostushanke kiinnostaa Pohjolan Betlehemissä: Seurakuntalaisten toivelistalla Uudessakaarlepyyssä on saada uudistuvaan kirkkoonsa mm. hiljainen kamari, lastennurkka, mukavammat penkit ja niihin koukku käsilaukulle

Uusikaarlepyy

Hiljainen kamari. Työhuoneita. Lastennurkka. Mukavammat istumapenkit ja koukku käsilaukulle. Kirkollisten toimitusten lisäksi muitakin tilaisuuksia. Muun muassa nämä ideat nousivat esille kun Uudenkaarlepyyn seurakunta pyysi asukkailta toiveita ja ehdotuksia kirkon korjauksesta.

Kunnostus- ja muutostyöt on tarkoitus aloittaa kesän korvalla ensi vuonna.

– Käytännön töihin päästäneen toukokuussa. Kokoamme vielä vaikutelmia siitä, mitä seurakuntalaiset tahtovat. Ideoista tehdään tiivistelmä, joka lähetetään pohjapiirustukset laativalle arkkitehdille, kertoo kirkkoherraMia Anderssén-Löf.

"Olisi hienoa, jos kirkkohuone tunnistaisi erilaiset tarpeet, että voi tulla eri elämäntilanteissa, sairaudessa ja terveydessä". Mia Anderssén-Löf KirkkoherraUudenkaarlepyyn seurakunta

Omalta osaltaankin hän kuuntelee seurakuntalaisten toiveita tarkalla korvalla. Uusia toimintamuotoja kun on mahdollista sovittaa hienovaraisesti vanhoihin, tässä tapauksessa yli kolmesataavuotiaisiin, puitteisiin.

– Kannatan kaikkea mikä tekee kirkkohuoneen monikäyttöisemmäksi ja rohkaisee kaikkia ihmisiä mukaan sellaisena kuin on. Olisi hienoa, jos kirkkohuone tunnistaisi erilaiset tarpeet, että voi tulla eri elämäntilanteissa, sairaudessa ja terveydessä, Anderssén-Löf näkee.

– Esimerkiksi ajatus hiljaisesta kamarista on mahtava idea. Sinne voisi vetäytyä keskustelemaan rauhassa tai vaikkapa imettämään. Hienolta kuulostaa myös vaikkapa oma lastennurkka kirkossa, hän ihastelee.

Enemmistö ehdotuksista liittyy esteettömyyteen ja eri ikäryhmien erilaisiin tarpeisiin.

– Arkkitehtuurin näkökulmastahan kirkon sisätilassa viestinä tällä hetkellä on se, että kaikilta edellytetään samoja valmiuksia, vaikka seurakunta on erilainen ja sen tulisi kohdata kaikki asukkaat.

Toivelistalla on mm. invavessa, esteetön pääsy pyörätuolilla ja lastenvaunuilla. Penkeiltä kaivataan suurempaa istumismukavuutta: nykyisiä penkkejä pidetään liian suorina ja kovina istua. Lisäksi halutaan penkkiin koukku käsilaukulle.

Petraamista kaipaisi ehdotusten mukaan myös virsikirjalle tarkoitettu paikka; reuna on niin kapea, että ainakin uudempi eli paksumpi opus tuppaa tipahtamaan siitä.

Niin ikään valaistus ja kuuluvuus kaipaavat saadun palautteen mukaan kohennusta, erityisesti kirkon kuoressa, sillä koko alttarin alue koetaan turhan pimeäksi. Kuori on kirkon etuosa, jossa sijaitsee mm. alttari ja siellä tapahtuvat keskeiset liturgiset toiminnot. Sieltä on toivottu myös kuorolle omaa paikkaa lehterille hankalia portaita kapuamisen sijaan.

Lämmitysjärjestelmä tarjoaa niin ikään pohtimisen paikan.

– Onko nykyinen suora sähkö paras vaihtoehto? Lisäksi puuttuu sprinklerisysteemi.

Työpisteen kirkkoon sijoittamisella säästettäisiin paitsi neliössä ja kustannuksissa tuotaisiin kirkkoa samalla lähemmäksi arkea ja ihmistä, Anderssén-Löf pohdiskelee.

Hän pitää ylipäätään hyödyllisenä kirkkohuoneen käytön puntaroimista uudesta näkökulmasta.

– Miten siis kirkkohuoneen eri alueita olisi mahdollista käyttää monimuotoisemmin ja millaisia toimintoja kirkkoon voisi sijoittaa ajassa jolloin myös seurakuntien taloudet ovat tätä vauhtia supistumassa.

– Nyt kirkkoa käytetään pääasiassa jumalanpalveluksiin ja erilaisiin toimituksiin.

Uusikaarlepyyläiset ovat paimenensa mukaan aktiivista porukkaa. Kun lasketaan yhteen kaikkien kolmen toimipisteen jumalanpalvelukset, toimitukset ja kerhot on osallistujia viikoittain noin 500 henkilöä,.

Seurakunnan henki on solidaarisuutta; pienet yhteisöt sekä kaupungissa että maaseudulla on ehkä kehittäneet seurakuntaa siten, että tilaa on oltava kaikille.

Jäseniä on hieman alle 6 000. Työntekijöitä seurakunnassa on kolmisenkymmentä.

– Nykyisessä muodossaan seurakunta perustettiin vuonna 2013. Tuolloin fuusioitiin Jepuan, Munsalan ja Uudenkaarlepyyn seurakunnat.

Pohjolan Betlehemiksikin Uudenkaarlepyyn seurakuntaa kutsutaan.

– En tiedä miksi, ehkä siksi että Uudenkaarlepyyn symboli on tähti, kirkkoherra arvelee.

Uusikaarlepyy on itsenäinen seurakunta, kuten Luoto.

– Muutoinhan yleisin organisaatiomuoto evankelisluterilaisen kirkon seurakunnille on kuulua seurakuntayhtymään.

Uudenkaarlepyyn kirkko valmistui kovin erilaiseen maailmaan 312 vuotta sitten kun kaupunkikuvaa hallitseva puukirkko vihittiin käyttöön vuonna 1708. Kirkon suunnitteli asessori Elias Brenner. Lattiarakenteisiin käytettiin jo vuosina 1607-1610 rakennetun seurakunnan ensimmäisen kirkon seinähirsiä, joissa oli maalauksia. Vanhat holvilaudat pääsivät uusiokäyttöön vesikaton aluslaudoitukseksi. Vanha kirkko purettiin uuden tieltä.

Tornin päätteen nikkaroi vuonna 1730 vöyriläinen rakennusmestari Johan Knubb.

Saarnastuoli ja alttari valmistuivat vasta 1750-luvulla. Kirkkosalia koristavat runsaat maalaukset, joita on tehnyt muun muassa kirkkomaalari Johan Alm. Myös arvokas esineistö viestii kaupungin porvariston ihanteista kotikirkkonsa kaunistamisessa, kuvataan museoviraston julkaisussa.

Puiset holvit ja ikkunoita ympäröivät draperiat on koristellut 1749 ruotsalainen Daniel Hjulström, jonka käsialaa on myös alttaritaulu "Ristiinnaulittu" ja "Ehtoollinen" vuodelta 1750.

Urut saatiin jo 1768; Anders Telinin rakentamat 8-äänikertaiset urut kuuluvatkin Suomen vanhimpiin.

Jacob Rijf valmisti kirkkoon uudet ovet ja ikkunat 1803-1804. Kirkon ulkoseinien empiretyylinen vaakalaudoitus pilastereineen on puolestaan peräisin 1800-luvun puolivälistä.

Vuosina 1928-1929 toteutettu, arkkitehti Rafael Blomstedtin suunnittelema restaurointi oli ensimmäisiä puukirkkojen antikvaaris-esteettisiä kunnostuksia koko Suomessa. Maalaukset konservoitiin 1963 ja valaistus uusittiin 1992.