Paikallisuutiset

Kilpajuoksu merituulisähkön herruudesta on kiihtymässä: Pietarsaaren edustalle jo kaksi tutkimuslupaa, kolmas valmistelussa – vain yksi voi voittaa miljardien eurojen arvoisen kisan

Merituulivoima on nopeasti ruvennut kiinnostamaan alan toimijoita. Erityisen mielenkiinnon kohteena on Suomen talousvyöhykkeellä oleva ulkomerialue Pietarsaaren edustalla. Jättimäistä energiahanketta samalle vesialueelle havittelee jo kolme tuulivoimayritystä.

OX2 Finland oy sekä Wpd Finland oy saivat jo tammikuussa 2022 valtioneuvostolta tutkimusluvan alueelle. Viime keväänä Wpd Finland myytiin New Yorkissa pääkonttoriaan pitävälle Global Infrastructure Partnersille (GIP), joka sijoittaa infrastruktuurikohteisiin ympäri maailman. Samalla Wpd Finland vaihtoi nimekseen Skyborn Renewables Offshore Finland oy.

OX2 on nimennyt hankkeensa Laineeksi, jossa tuulivoimaloiden määrä olisi enimmillään 150. Skyborn Renewables puolestaan tutkii Reimari-nimisen hankkeensa edellytyksiä 120 merituulivoimalan rakentamiseksi.

Parhaillaan tutkimuslupaa samoille vesille hakee myös Ilmatar Energy. Voima-nimisen alueen tutkimuslupahakemus on valmistelussa työ- ja elinkeinoministeriössä. HallitusneuvosKari Klemm arvioi Pietarsaaren Sanomille, että se voisi olla esiteltävissä valtioneuvostolle vielä tämän vuoden puolella.

Tämän kokoluokan hankkeissa ei pelata napeilla. Esimerkiksi OX2 kertoo omilla sivuillaan, että Pietarsaaren edustalle suunnitellun kokoisen investoinnin kustannusarvio on tällä hetkellä 4–5 miljardin euron luokkaa.

Vertailun vuoksi mainittakoon, että Olkiluoto 3:n ydinvoimalan arvioitiin rakentamisen aloitusvaiheessa maksavan saman verran – tosin huikeasti myöhästyneen projektin loppukustannuksen on laskeskeltu nousseen 11 miljardiin euroon. Pyhäjoelle suunnitellun, myttyyn menneen Fennovoiman ydinvoimalaprojektin hinnaksi oli sovittu 7 miljardia euroa vuonna 2014.

Kaikki mainitut suunnitelmat sijoittuvat välittömästi Suomen aluevesirajan ulkopuolelle, Suomen talousvyöhykkeelle. Alueella on pituutta noin 40 kilometriä ja leveyttä noin 15 kilometriä. OX2 ja Skyborn ovat yva-selvityksissään nimenneet useita vaihtoehtoja sähkökaapeleiden rantautumiselle Kokkolasta Uuteenkaarlepyyhyn saakka. Rannikolta tuulivoima-alueelle kertyy matkaa keskimäärin 30 kilometriä.

Merituulivoiman suunnittelu talousvyöhykkeelle on hyvin tuore ilmiö. Suomessa ei ole vielä ainuttakaan vastaavaa projektia toteutettuna tai rakenteilla.

Talousvyöhykkeelle on sen sijaan luvitettu infrahankkeita, joille yhteistä on sijoitus meren pohjassa. Kyseessä ovat energia- ja tietoliikennekaapelit tai vaikkapa kaasuputket. Merituulten hyödyntäminen sen sijaan vaatii aivan toisen koko- ja näköluokan infraa jopa liki 400-metrisine tuulivoimaloineen.

Kun ensimmäiset tutkimusluvat myönnettiin, valtioneuvostossa hyväksyttiin periaate, jonka mukaan eri toimijoiden voidaan antaa tutkia samoja vesialueita.

– Tutkimuslupa ei ole vielä lopullinen kannanotto siihen, että luvan saanut kyseinen yhtiö voisi rakentaa, eikä se anna mitään etuoikeutta hankkeelle, hallitusneuvos Kari Klemm TEM:stä kertoo.

Tutkiminen pitää sisällään esimerkiksi merenpohjan kartoitusta, kaikuluotausta, kaapeleiden rantautumis- ja kantaverkkoon liittymismahdollisuuksia sekä paljon yleisistä lähteistä saatavan tiedon hyödyntämistä.

Sekä OX2 että Skyborn ovat saaneet valmiiksi jo ympäristövaikutusten arviointiohjelman. Molemmat ovat parhaillaan nähtävillä ja kumpikin yhtiö järjestää YVA:n pohjalta yleisötilaisuuden Pietarsaaressa lähiviikkoina.

Varsinaisen rakentamisluvan talousvyöhykkeelle myöntää jollekulle sitä hakeneista aikanaan valtioneuvosto. Klemm uskoo, että hakijat tekevät siinä määrin hyvää työtä, että luvan saamisen edellytykset täyttyvät.

– Rakentamislupa on periaatepäätöstyyppinen ja vähän yleisempi. Siinäkin on lupaehtoja ja sitä täydentää vesilain mukainen vesitalouslupa, jonka myöntää ympäristöviranomainen. Vähintään kansallinen yva-menettely vaaditaan, ja jos hanke on lähellä Ruotsin talousvyöhykettä, myös kansainvälisen yva-menettelyn mekanismit tulevat yleensä mukaan.

Kari Klemm korostaa Itämeren olevan hyvin herkkä alue, jonka käyttöä rajaavat voimakkaat suojeluvelvoitteet.

– Varsinaisessa rakentamislupakäsittelyssä katsotaan hyvin tarkkaan, kenelle sitten olisi jonkun tietyn alueen osalta edellytyksiä näyttää vihreää valoa.

Entäpä sitten vaikutusalueen asukkaat ja kunnat? Kysytäänkö heiltä kantaa naapurikseen pyrkivään suurteollisuusluokan merituulivoimaloiden ryppääseen?

– Kunnat ovat olleet mukana alueellisessa merialuesuunnittelussa, ja ovat keskeisesti mukana yva-menettelyssä. Rakentamislupa ja vesilupa ovat osakokonaisuuksia, joissa kyseiset kunnat ovat tiiviisti mukana.

– Alueilla on vapaa-ajan- ja pysyvää asutusta, elinkeinotoimintaa, väylästöjä, satamia ja muita paikallisesti merkittäviä tekijöitä. Vaikutukset ja paikalliset olosuhteet ovat erittäin keskeisiä valmistelussa.

Klemm listaa muiksi hankkeiden, investointien ja hankevastaavien osalta arvioitaviksi asioiksi muun muassa energiahuollon, talvimerenkulun, aluevalvonnan, kalastuksen, virkistystoiminnan, valtion vesialueet ja liitynnän valtakunnan verkkoon.