Paikallisuutiset

Keskeinen kortteli ideoinnin kohteena: Irjalan kiinteistöt ostanut Heikki Seppälä ja arkkitehti Kalle Viljanen aikovat säilyttää suuren osan rakennuksista – nurkkatontille kuitenkin voisi nousta uusi asuinkerrostalo

Ydinkeskustassa sijaitsevan Irjalan korttelin uudella omistajalla, vaasalaisellaHeikki Seppälällä ja hänen yhteistyökumppanillaan arkkitehtiKalle Viljasella on jo tukuttain aihioita ja visioita paikan tulevaisuuden varalle.

Seppälä osti tontin rakennuksineen My Capitalin konkurssipesältä. My Capital kuului samaan yritysryppääseen Mäenpään rakennusliikkeen kanssa, joka niin ikään meni konkurssiin viime vuoden keväällä.

Korttelin kauppahinta, 290 000 euroa, ei päätä huimaa keskikaupungin alueesta, jolla on tuhansia neliömetrejä rakennusoikeutta.

Uudella omistajalla on aikeena säilyttää ja peruskorjata olemassaolevat rakennukset yhtä lukuunottamatta. Otto Malminkadun ja Raatihuoneenkadun kulmauksessa oleva puutalo on sen verran huonokuntoinen, että sen tilalle suunnitellaan asuinkerrostaloa.

”Eloa pitää jotenkin saada tuotua takaisin asunnoilla ja pienillä palveluilla, jotka rikastuttavat kaupunkielämää.” Kalle Viljanen Arkkitehti

– Vielä emme ole neuvotteluja käyneet, mutta aion keskustella Pietarsaaren kaupungin kanssa, josko siihen voisi rakentaa senioriasuntoja. Kaupungin kiinteistöyhtiö Ebballahan oli jo samantyyppinen sopimus sellaisista tontin edellisen omistajan kanssa, Heikki Seppälä kertoo.

Asemakaavamääräykset edellyttävät, että tontille rakennettavassa kerrostalossa tulisi olla jopa kahden alimman kerroksen verran liiketiloja. Seppälän mielestä liiketiloille ei liene suurta kysyntää tänä päivänä, eikä sellaisia kannata rakentaa odottelemaan mahdollisia kiinnostuneita.

Arkkitehti Kalle Viljanen pitää mahdollisena, että määräyksestä voisi joustaa poikkeuslupamenettelyllä.

– Asemakaavan muuttaminen on minusta aivan liian suuri projekti, eikä sellaisessa ole mitään järkeä varsinkin, kun kaava on aika tuore. Lainsäätäjäkin on painottanut, että kevyemmillä tavoilla tulisi päästä. Poikkeuslupa on ainakin Vaasassa ollut työkaluna käytössä, Viljanen toteaa.

Jos asiat etenevät suotuisasti, ovat Seppälä ja Viljanen valmiita käynnistämään uudisrakennushankkeen mahdollisimman pian, jo muutaman kuukauden sisällä.

Pietarsaaren keskustaan nousisi jälleen mittava rakennustyömaa, vieläpä kiinni Raatihuoneenkadun osuuteen, jota parhaillaan suunnitellaan muutettavaksi kaksisuuntaiseksi.

Heikki Seppälä toteaa, ettei halua puuttua liikennejärjestelyihin, mutta hän toivoo, ettei katutöitä tehtäisi samaan syssyyn mahdollisen työmaan kanssa tai juuri sitä ennen.

– Jos ja kun siihen nurkkaan aletaan rakentamaan uutta kerrostaloa, sehän häiritsee myös liikennettä, hän huomauttaa.

Kaikki suunnitelmat ovat vasta alustavia ja laaditut piirustukset luonnoksia siitä, mitä kortteliin voisi sijoittua. Vanhan ja korjauskelpoisen säilyttäminen on kuitenkin vahvana mietteissä. Heikki Seppälää viehättävät vanhat puutalot ja niiden kunnostaminen kaupunkielämää elävöittäviin tarkoituksiin.

– Näkisin Blossomin talossa samantyyppistä toimintaa kuin siinä on tähänkin saakka ollut. Suojeltuun taloon [Raatihuoneenkadun varrella] sopisi hyvin joku käsityöläisteema, sellainen joka viehättää vierailijoita ja turisteja pistäytymispaikkana. Ajatuksena on lisäksi, että kortteliin tulisi oikotie, jota pitkin pääsee torilta kävelykadulle.

Kalle Viljanen pallottelee ideoilla, joilla sisäpihalle muotoutuisi autoton, puutarhamainen yhteispiha.

– Käyttö riippuisi vähän siitä, mitä toimintoja muissa rakennuksissa on. Siihen sopisi hyvin kahvilapiha, jossa voisi pitää vaikka konsertteja. Minusta vanhaan puutalokortteliin kuuluisi, että siellä olisi jalopuita ja kukkia ja se olisi viimeisen päälle laitettu.

Ideanikkareilla on mielessään pienpanimoa, leipomoa tai muuta, mikä rikastuttaisi kaupunkielämää.

– Maailmalla ja Suomessakin on aivan valtavan hienoja kohteita, puhumattakaan Ruotsista tai Tanskasta. Kyllähän paikassa on potentiaalia vaikka mihin, Viljanen sanoo.

Kolmikerroksinen Irjalan huonekaluliikkeen entinen talo on Heikki Seppälän mielestä isoin kysymys koko hankkeessa. Hän pohtii kiinteistön tulevaisuutta terveysalan toimijoiden keskittymänä.

– Siinä voisi olla hammaslääkäreitä, fysioterapiaa, jumppaa... teemaltaan terveyttä ja liikuntaa edistävää toimintaa, joka tukisi toinen toistaan.

– Tai miksei vaikka kauppahalli, josta saisi lähiruokaa.

Hän ei aio kuitenkaan ryhtyä talojen saneeraustöihin ennen kuin käyttötarkoituksista ja tulevista toimijoista on varmempaa tietoa.

– Kiinnostuneet voivat nyt ottaa yhteyttä. Haluan kuunnella kaupunkilaisten mielipiteitä siitä, mitä sinne haluttaisiin.

Seppälä ja Viljanen pitävät kaupunkikeskustojen elvyttämistä sydämenasianaan. Kaupan siirtyminen yhä enemmän sivustoille näivettää keskustoja, ja tähän he haluavat muutosta.

– Eloa pitää jotenkin saada tuotua takaisin asunnoilla ja pienillä palveluilla, jotka rikastuttavat kaupunkielämää, Kalle Viljanen sanoo.

– Kaupungin vetovoima vaikuttaa vähän kaikkeen, kuten firmojen tuloon ja rekrytointiin, Seppälä huomauttaa.