Paikallisuutiset

Kaupunki elää alituisessa muutoksessa: museonjohtaja Carola Sundqvistin mielestä Pietarsaaren tulee kehittyä – vanhan purkamista säätelevät kuitenkin tiukat kriteerit

.

Pietarsaari

Vanhan purkaminen on väistämätöntä silloin, kun sen paikalle halutaan rakentaa uutta. Pietarsaaren ydinkeskustassa on parhaillaan meneillään purkutyömaa, joka ei voi jäädä keneltäkään huomaamatta.

Niin sanotun Irjalan korttelin talot yhtä lukuunottamatta katoavat, ja vuodenvaihteen tienoilla paikalle aletaan rakentaa uutta asuntotuotantoa ja liiketilaa.

Toimet ovat tuottaneet lukuisia somepäivityksiä, joissa paitsi muistellaan kirjoittajien omia kokemuksia katoavissa rakennuksissa ja miljöössä, myös surraan vanhan rakennuskannan häviämistä.

"Pietarsaaressa on rakennuksia 1700-, 1800-, 1900- ja 2000-luvuilta. Näin tuleekin olla, koska se kertoo siitä, että tässä kaupungissa on eletty." Carola Sundqvist Museonjohtaja

Onpa monesti kaupunkikuvastaan palkittua Pietarsaarta syytetty jopa Turun taudista eli 1960–70-luvuilla tapahtuneesta kulttuurihistoriallisten rakennusten hävittämisestä grynderien ahneuden alttarille.

Pietarsaaren museonjohtajaCarola Sundqvist toteaa, että vanhan purkamista säätelevät nykyään useat kriteerit.

– Se, että talo on vanha, ei yksin riitä sen suojelemiseksi. Kaikkea ei voi mitenkään säilyttää, Sundqvist sanoo.

– Kyllähän kaupungin pitää kehittyä. Elävä kaupunki koostuu monista eri kerroksista. Pietarsaaressa on rakennuksia 1700-, 1800-, 1900- ja 2000-luvuilta. Näin tuleekin olla, koska se kertoo siitä, että tässä kaupungissa on eletty.

Jos rakennus tai rakennukset halutaan säilyttää, ensin on suoritettava inventointi. Siinä mietitään, minkä takia juuri tämä pitää säästää.

– Onko siinä jotain erikoista, kuuluuko se johonkin kokonaisuuteen vai onko miljöö itsessään säilyttämisen arvoinen. Siinä tarkastellaan rakennuksen historiaa, rakennusvuotta, mihin sitä on käytetty ja onko rakennus sellainen, jonka kaltaista kaupungissa ei ole toista.

Henkilökohtaiset muistot jostain talosta eivät riitä säilyttämisen perusteiksi.

Pietarsaaressa inventoinnin suorittaa ja purkamisen hyväksyy Pohjanmaan museo. Irjala-korttelille on tehty tällainen inventointi, ja lopputulemana oli, että yhtä puutaloa lukuunottamatta korttelin voi purkaa ja rakentaa uutta tilalle.

– Kun katselee keskustaa, niin kyllähän meillä on paljon vanhoja rakennuksia jäljellä. Maakuntamuseon rakennustutkijat ovat hyvin tarkkoja siinä, että he katsovat kaikki nämä arvot, rakennukset ja historian päättäessään asiasta.

Kanavapuistikolla ollut puurakennus on vanha pakaritupa, jossa ei ole koskaan asuttu. Otto Malminkadun puoleinen puurakennus puolestaan oli vain puolikas alkuperäisestä – toinen puoli purettiin jo Irjalan kivitalon alta 1950-luvulla.

– Se oli menettänyt arvonsa jo siinä, valitettavasti, Carola Sundqvist huomauttaa.

Tässäkään tapauksessa purkulupaa ei herunut, ennenkuin tontin omistajalla oli esittää, millaista rakennuskantaa on tulossa tilalle.

– Pietarsaaressa monessa paikassa on tilanne, että itse rakennus ei ole suojeltu, mutta miljöö on. Tämähän on esimerkiksi aluetta, johon ei saa rakentaa liian korkeita taloja, Sundqvist sanoo.

Hän viittaa niin kutsuttuun Mattssonin tonttiin Visasmäellä, jolle suunnitellaan uutta asuinkerrostaloa. Tässä tapauksessa nykymiljööllä olisi Carola Sundqvistin mukaan enemmän suojeluarvoa.

– Kaikkien mielestä 1930–40-luvuilta olevaa rakennusta ei tarvitse säilyttää. Se on kuitenkin aluetta, jossa on ehkä ollut aikaisinta asutusta Pietarsaaressa, ihan kirkon vieressä. Kyllä silläkin on omat arvonsa.

Kerrostalon sallivasta asemakaavan muutoksesta on valitettu hallinto-oikeuteen.

Kirkon tienoosta ei kiistellä ensimmäistä kertaa. Tapulin naapurina oli 1950-luvulle asti vanha Castrénin talo, joka purettiin ja paikalle rakennettiin kolossimainen Citytalo.