Paikallisuutiset

Kaupungin uusi kulttuurituottaja veti vuosikellonsa käyntiin - Omat vapaahetket kuluvat burleskin lumoissa

Jenni Hautalan ensimmäiset työviikot uudessa toimessa ovat kuluneet kulttuuritoimen hankkeisiin ja projekteihin perehtyessä. Vapaahetket kuluvat burleskin lumoissa.

Jurvalaislähtöinen Jenni Hautala, 31, on kuukauden päivät totutellut uuteen titteliinsä Pietarsaaren kaupungin kulttuurituottajana.

Pietarsaari ja täältä löytynyt toiveiden työpaikka ei ole ollut ihan hyppy tuntemattomaan, sillä jo kesällä 2021 hän sijaisti Pietarsaaren kaupungin viestintävastaavana.

Kokemusta löytyy taiteen ja tapahtumatuotannon sekä asiakaspalvelun tehtävistä, joiden parissa hän on työskennellyt mm. Vaasassa ja Isossakyrössä. Ennen Pietarsaarta vierähti puolitoista vuotta Kauhavalla Leader-ryhmän tiedottajan tehtävissä.

Ensimmäiset viikot uudessa toimessa ovat kuluneet kulttuuritoimen hankkeisiin ja projekteihin perehtyessä sekä erilaisiin sidosryhmiin tutustuessa niin seudullisella kuin maakunnallisellakin tasolla.

Muuttokin on alkupäivien kalenteriin mahtunut, sillä kulttuuritoimisto siirtyi elokuussa kirjastosta Wava-opiston, Suomenkielisen työväenopiston ja Arbiksen muodostaman uuden yhteisopiston tiloihin Campus Allegrolle Aktian entisiin tiloihin, toiseen kerrokseen.

– Kun päästään vuosikellon läpi olen päässyt paremmin perille kaupungin kulttuurielämästä ja tapahtumista, Jenni Hautala tuumii.

Yhdistykset ja yksittäiset kulttuuritoimijat saavat ehdottaa oman suunnitelmansa Pietarsaaressa perinteisesti juhlistettavien Svenska Dagenin, Kalevala-päivän ja kansallisen veteraanipäivän tuotantoon.

Aktiivisesti toimivat pietarsaarelaisyhdistykset ja kaupungin kulttuuripaikkojen tarjoamat puitteet erilaisten tapahtumien järjestämiselle ilostuttavat tuoretta kulttuurituottajaa.

Positiivista virettä omaan tekemiseen lisää kaupunkilaisille avattava ”siemenrahasto” tapahtumien tuottamiselle. Ideana on, että yhdistykset ja yksittäiset kulttuuritoimijat saavat ehdottaa oman suunnitelmansa Pietarsaaressa perinteisesti juhlistettavien Svenska Dagenin, Kalevala-päivän ja kansallisen veteraanipäivän tuotantoon. Haku alkaa lokakuussa.

– Yhdistyksiä ja kaupunkilaisia ruvetaan aktivoimaan tapahtumien tuotannossa. Kaupunkilaiset saavat tuottaa ja toimia ikään kuin tapahtumatoimistona, me olemme takana mahdollistajana ja toimijoiden yhteentuojana, Jenni Hautala kuvaa.

Hän nostaa esille myös vuoden kulttuurihelmen tittelin, jota Pietarsaaren kaupunki kantaa loppuvuoteen saakka.

– Kulttuurihelmeksi valintaa hyödynnetään jatkojalostamalla sitä eri tavoin. Siinä työssä Brankiksen elävöittäminen on edelleen keskiössä.

Vapaahetket Jenni Hautalalla kuluvat pitkälle burleskin lumoissa ja vanhaa taloa yhdessä avopuoliso Matiaksen kanssa remontoidessa Pedersöressä Yli-Purmolla.

– Kyse on itse asiassa vanhasta kyläkoulusta, jonka kunta on jo aiemmin muuttanut asunnoiksi. Matiaksen isä oli ostanut sen ja sitä kautta siitä tuli meidän koti - ja ikuisuusprojekti, Hautala naurahtaa.

”Burleski edustaa minulle omanlaistaan esiintymistaidetta, jota voi tehdä niin monella eri tapaa”.

Burleski tuli mukaan arjen kuvioihin kaksitoista vuotta sitten.

Viimeisten neljän vuoden ajan Jenni Hautala on esiintynyt pitkin Suomea yksin ja toisen esiintyjän kanssa duona niin yksityiskeikoilla kuin erilaisissa burleskitapahtumissa. Hän opettaa myös sivutoimisesti burleskitanssia Kauhavalla Järvilakeuden opistossa ja Pietarsaaren Suomenkielisessä työväenopistossa.

– Burleski edustaa minulle omanlaistaan esiintymistaidetta, jota voi tehdä niin monella eri tapaa. Mukaan esitykseen voi ottaa teatterimaisia elementtejä tai rakentaa sanomaa tanssin pohjalta.

– Itse löysin lajin tanssin kautta ja niin myös rakennan esityksen tanssikoreografin pohjalta vanhan ajan kimaltelevan Hollywood-shown hengessä, ei niinkään teatterijuoneen. Parhaimmillaan burleski viihdyttää tai herättää tunteita, tai kumpaakin, Jenni Hautala pohtii.

”Tykkään hankkia taidetta kotiin. Samalla tavalla otan jotain taidetta ihoon”.

Itsensä koristelusta Jenni Hautala kertoo pitäneensä nuoresta iästä lähtien.

– Piirtelin kynällä kuvia iholle jo pienenä. Se oli minulle itseilmaisun muoto. Tatuointikuvioni eivät kerro sen syvemmistä jutuista. Ne vaan näyttävät minusta kivoilta kuvilta, hän esittelee vasenta kättään, josta löytyy iholle ikuistettuna kissaa, tiikeriä, merimiestä, ankkuria.

Selässään, katseilta piilossa, hän kantaa vanhempiensa hääkuvaa.

– Tykkään hankkia taidetta kotiin. Samalla tavalla otan jotain taidetta ihoon.