Kulttuuri

Kampaamossa on moni juttu takussa – Näyttämön uusimmassa paljon puhetta ja painavaa asiaa

Pietarsaaren Näyttämö vie meidät Kampaamoon, jossa ei selvitellä takkuja vaan elämän suuria kysymyksiä. Aiheina ovat kiusaaminen, perheväkivalta, rasismi, nettihuijaaminen, pikavipit ja mitä kaikkea pienen ihmisen kiusaksi tänä päivänä on keksittykään.

Vakavia tilanteita mutta optimismilla ja kavereiden avulla selviydytään ja päästään eteenpäin.

Näytelmän rakenne on mielenkiintoinen. Kohtaukset on rakennettu monia eri ilmaisukanavia hyödyntäen.

Jotkut tapahtumat päähenkilö kertoo itse taustahenkilöiden täydentäminä. Välillä käytetään videoita kertomaan, miten se taas menikään. Aika tuppaa kultaamaan muistot, niitä pitää vähän selventää.

Minulle, joka en koskaan onnistu täyttämään yhtään lomaketta oikein, yksi puhuttelevimmista kohtauksista on tilanne, jossa täytetään velkasaneerauslomaketta.

Helppo homma kunnes taustalta alkaa vyöryä menneisyyden kokemukset: ”Eihän tuosta mitään tule, ei ole kaunista käsialaa, nyt meni väärälle riville, koulussakaan sinä et koskaan osannut…” Lomakkeesta tulee pallo ja taas jää yksi asia hoitamatta.

Kampaamon näyttelijät ovat vanhoja konkareita, tekisi mieli puhua puoliammattilaisista. Lotta Koponen edustaa uudempaa sukupolvea. Hyvin hän solahtaa joukkoon, kuin olisi aina ollut tässä porukassa.

Kampaamossa on paljon puhetta ja pitkät repliikit ovat täynnä painavaa asiaa. Puhe kuuluu ja rytmittyy sopivasti. Katsoja sai kopin jokaisesta lauseesta. Ohjaaja Kristian Snellman on tehnyt hienoa työtä.

Kohtausten väliset siirtymät hoidetaan tyylillä. Näyttämö pimenee ja taustalla soi musta amerikkalainen musiikki. Hieno!

Lavastuksen suunnittelu ja rakentaminen on Marko Luodon käsialaa. Veikkaan että mies on tehnyt Palokunnantalolla melkoisen pitkiä päiviä. Äänistä, valoista ja videoista vastaavat Miika Haapala, Mats Borgmästars ja Timo Niittyniemi. Harrastajateatterissa tehdään hirveän paljon töitä!

Etukäteen kerrottiin, että näytelmän kieli on ronskia. Puhumaan opettelevaa taaperoa en katsomoon toisi, mutta ei puheenparsi mitenkään tyrmäävää ole, normaalin rajoissa liikutaan.

En voi muuta kuin toivottaa Kampaamolle täysiä katsomoita. Menkää nyt hyvät ihmiset teatteriin!