Mielipiteet

Janne Lambergin (OX2) mielipidekirjoitus: Talousvyöhykkeelle rakentamisen ansiosta merituulivoimahankkeet voivat tuottaa sähköä jo 2020-luvun puolella

Kirjoittaja on energiayhtiö OX2:n merituulivoiman liiketoimintajohtaja.

Fingridin arvion mukaan Suomen sähkönkulutus tulee kasvamaan nykyisestä tasosta yli 50 % vuoteen 2030 mennessä. Useat Suomessa jo toimivat tai tänne investointeja suunnittelevat teollisuusyhtiöt ovat ilmoittaneet merkittävistä energian lisätarpeistaan ja moni kansainvälinen sijoittaja suunnittelee Suomeen uusia teollisia investointeja, joiden toteutumisen edellytyksenä on kilpailukykyisen uusiutuvan energian saatavuus. Nämä investoinnit tulevat synnyttämään Suomeen tuhansia uusia työpaikkoja.

Suomen olemassa olevan sähköntuotantokapasiteetin rakentamiseen kului aikaa 50–60 vuotta ja nyt määrä tulisi siis melkein kaksinkertaistaa alle kymmenessä vuodessa. Suomessa on onneksi valtava potentiaali tuottaa itse uusiutuvaa ja puhdasta sähköä esimerkiksi tuulivoimalla.

OX2:n hankkeet käsittävät paitsi teollisen kokoluokan maatuulivoimaa, myös Suomen ensimmäisiä merituulivoimahankkeita, joista viime päivinä on uutisoitu laajasti. OX2:n merituulivoimahankkeista pisimmällä ovat Perämerellä sijaitsevat Halla ja Laine. Mikäli lupaprosessit etenevät sujuvasti, niin Suomen talousvyöhykkeelle suunniteltujen merituulivoimahankkeiden sähköntuotanto olisi hyödynnettävissä jo 2020-luvun puolella.

Hankkeiden osalta on nyt esitetty huolia, että talousvyöhykkeelle keskittäminen johtuisi vero- tai muiden maksujen välttelystä. Todellisuudessa talousvyöhykkeelle, eli ulkomerelle rakentaminen on selvästi kalliimpaa verrattuna muihin vaihtoehtoihin.

Talousvyöhykkeellä on kuitenkin aluevesiä enemmän vaihtoehtoja sijainnille, mahdollisuuksia suunnitella laajempia kokonaisuuksia ja lisäksi hankkeet ovat todennäköisesti toteutettavissa nopeammin. Lisäksi on hyvä huomioida, että nykyisen voimassa olevan lainsäädännön puitteissa Suomen valtiolla on verotusmahdollisuus myös talousvyöhykkeelle sijoittuville merituulivoimaloille.

Suomen tulevaisuuden sähköntarpeiden varmistamiseksi tarvitaan merituulivoimahankkeita niin alue- kuin talousvesille, kuten myös merkittävä määrä uutta maatuuli- ja aurinkovoimakapasiteettia.

Mikäli merituulivoiman osalta edettäisiin ainoastaan aluevesien huutokauppamallilla, niin riskinä on, että sähköntuotantovolyymi ei vastaa ennustettua sähkön kysyntää.

Ydinvoimaloiden kokoluokkaa olevissa merituulihankkeissa lupaprosessin aikataulutus on avaintekijä. Hankkeiden sijainnissa talousvyöhykkeellä ei siis ole kyse kiinteistöveroista tai lupamaksuista, vaan siitä saadaanko tuotantokapasiteetti käyttöön 2020- vai 2030-luvulla.