Paikallisuutiset

Itälän koulun oppilaista enemmistö on maahanmuuttajataustaisia - Näin haasteet kielitaidossa näkyvät arjessa

Yli 60 prosentilla ensimmäisen sukupolven maahanmuuttajataustaisista oppilaista on muun muassa niin huono lukutaito, etteivät he pysty osallistumaan täysipainoisesti esimerkiksi jatko-opintoihin ja työelämään, kertoo tuore tutkimus.

Miltä tieto kuulostaa, rehtori Liisa Svart Pietarsaaren Itälän koulusta?

– Tieto kuulostaa sille, mitä me täällä arjessa näemme. Samaan aikaan on tosi paljon myös maahanmuuttajataustaisia oppilaita, jotka oppivat lukemaan, kirjoittamaan ja laskemaan pärjäten yhtä hyvin kuin kantasuomalaiset, Svart toteaa yli kahdenkymmenen vuoden kokemuksellaan maahanmuuttajien integroinnissa.

– Tuo kuusikymmentä prosenttia tuntuu aika todelliselta. Sellainen määrä oppilaita voi olla, joilla on suuria haasteita suomen lukemisen ja kirjoittamisen kanssa sekä muiden aineiden kanssa. Ilman kielitaitoa tulee haasteita kaikissa kieleen pohjautuvissa kouluaineissa.

Svart muistuttaa, että maahanmuuttajataustaiset oppilaat joutuvat opettelemaan lukemisen ja kirjoittamisen taidon alusta asti, monet erilaisilla kirjaimilla Suomeen tullessa, vaikka osaisivat jo lukea ja kirjoittaa omalla äidinkielellä.

– Tilanne on haaste myös vanhemmille, vaikka he olisivat muutoin lukutaitoisia ja koulutettuja. Hei eivät voi auttaa kun eivät osaa tämän maan kirjaimia.

Itälän koulussa on tällä hetkellä 124 oppilasta, joista enemmistö 87 (70 %) on maahanmuuttajataustaisia lapsia.

– Voi sanoa, että ihan jatkuvasti tulee uusia oppilaita valmistavalle luokalle ja työ aloitetaan alusta.

On paljon kiinni otettavaa jos maahanmuuttajataustainen lapsi aloittaa koulun Suomessa vaikkapa 4-5 vuosiluokalta.

Suurena haasteena koululle Svart pitää tilannetta, jossa oppilas tulee lukutaidottomana suomalaiseen kouluun ja on iältään 9-12 vuotta.

– On paljon kiinni otettavaa jos maahanmuuttajataustainen lapsi aloittaa koulun Suomessa vaikkapa 4-5 vuosiluokalta. Jos lapsi tulee "vanhana" Suomeen meillä ei yksinkertaisesti riitä se aika, mikä kantasuomalaisilla on käytettävissä oppimiseen eskarissa ja esikoulussa.

Hän muistuttaa, että on myös paljon oppilaita, jotka ovat käyneet koulua aiemmassa kotimaassaan ja saaneet valmiiksi hyvän pohjan.

– Silloin on helpompi rakentaa päälle suomen kielen lukutaito. Oppilaalla on ymmärrys sanoista, tavuista, ja lauseista sekä ylipäätään ymmärrys siitä mitä lukeminen ja kirjoittaminen ovat, Liisa Svart kuvaa.

– Monilla turvattomista oloista saapuvilla lapsilla on repussaan lisäksi pelkoja ja traumoja kannettavaan. Ne vaikuttavat suoraan oppimisen kykyyn sitä hidastaen. Oppia voi, kun olo on levollinen.

Maahanmuuttajataustaiset lapset saavat 900 tuntia valmistavaa opetusta samassa luokassa, jossa ikähaarukka on 7-12 vuotta. Tuntimäärä vastaa yleensä yhtä lukuvuotta.

Eskarissa valmistavassa luokassa on Itälässä 16 lasta ja perusopetuksen puolella vastaavasti 12 lasta. 900 tunnin jälkeen oppilas siirretään sille vuosiluokalle, jonne hän ikänsä mukaan kuuluu. Yläkoulussa odottavat sitten omat opittavat ja luetun ymmärrystä edellyttävät lukuaineensa biologiasta yhteiskuntatietoon.

– Valmistavassa opetuksessa opetetaan yksilöllisesti muun muassa suomen kieltä. Jos oppilas ei ole käynyt koulua omassa maassaan niin voi olla, että lukemisen ja kirjoittamisen ja kielen oppimisen herkkyyskausi on sivutettu. Vanhempaa oppilasta voi myös hävettää ja nolottaa jos ei osaa, ja samassa luokassa on nuorempi oppilas, joka osaa.

– On pitkä tie ennen kuin osaa sitten lukea vaikkapa viidennen luokan historian kirjan - ja myös ymmärtää lukemansa, Liisa Svart huomauttaa.

”Koulussa enemmistön pitäisi puhua suomea. Silloin myös maahanmuuttajat oppisivat suomen nopeammin”.

Arkisanasto opitaan helposti; "nyt on välitunti", "tuutko pelaamaan jalkapalloa", tai ”nyt mennään syömään”.

– Sanavaraston kehittyminen ja sanojen muistaminen vaatii lukemattomia toistoja ja oppimisympäristöä, jossa muut käyttävät samaa kieltä.

– Tällä hetkellä esimerkiksi Itälän koulussa oppilaat löytävät omaa kieltä puhuvan kaverin. On täysin luonnollista, että samaa kieltä puhuvat lapset hakeutuvat leikkimään toistensa kanssa. Koulussa enemmistön pitäisi puhua suomea. Silloin myös maahanmuuttajat oppisivat suomen nopeammin, Svart katsoo.

Parikymmentä vuotta sitten Itälän koulussa maahanmuuttajataustaiset oppilaat olivat vähemmistössä, jolloin he Liisa Svartin arvion mukaan oppivat suomen nopeammin.

– Alkuvuosina luokassa oli muutama maahanmuuttajataustainen oppilas, loput viisitoista suomea puhuvia kantasuomalaisia.

– Nyt puolet tai enemmän on vieraskielisiä, jolloin oppiminen hidastuu tosi paljon. Oppitunneilla he tietysti kuulevat opettajan puhuvan suomea, mutta välitunneilla koulun käytävillä kuulee 14-15 kieltä, Svart kuvaa.

Resurssien riittämättömyys näkyy arjessa.

Ohjaajia on vähennetty ja valmistavan opetuksen ryhmäkoot kasvavat liian suuriksi.

– Maahanmuuttajataustaisten oppilaiden suuri määrä yleisopetuksen luokissa vaatisi enemmän resursseja, jotta kaikkien oppilaiden tarpeet voitaisiin huomioida mahdollisimman hyvin.

Yhteisöllisyyden eteen Itälässä on tehty ja tehdään hartiavoimin töitä. Koulun toimintaa ja arkea leimaavat luonto ja monikulttuurisuus.

– Jalkapallo osallistaa kantasuomalaiset ja vieraskieliset löytämään toisensa koulun pihalla. On monenlaista muutakin yhdessä tekemistä, yhteislauluhetkiä ja projekteja, joiden kautta näen lasten osallistuvan ja koen heidän viihtyvän. Usein saan todistaa suurta onnistumista osallistumisessa sillä tasolla kun se heidän nykyisen kielen ja oppimisen kehityksen kannalta on mahdollista.

– Jatkosta alakoulun rehtorin näkemys jää vaillinaiseksi kun oppilaat lähtevät Itälästä 11-12 -vuotiaana. Monet entiset oppilaat tulevat kuitenkin koululle moikkaamaan aikuisina. Kuulen, miten hyvin he puhuvat suomea, ovat perustaneet perheen ja löytäneet paikkansa yhteiskunnassa, Liisa Svart iloitsee.

– Eikä ole mitenkään tavatonta että lukemisen haasteiden kanssa lapsena paininut oppilas kirjoittaa nuorena aikuisena ylioppilaaksi.

Itälän koulu tarjoaa esi- ja perusopetusta luokille 0 – 5. Koulussa on myös maahanmuuttajille valmistava luokat esi- ja perusopetuksessa. Lisäksi järjestetään aamutoiminta 1-2-luokkalaisille sekä päivähoitoa esiopetuksen oppilaille.

Jyväskylän yliopiston ja opetus- ja kulttuuriministeriön tutkimukseen osallistui Suomesta 241 koulua ja yli 10 000 oppilasta. Aineistossa oli yhteensä vajaat 1 900 (noin 18 prosenttia) maahanmuuttajataustaista oppilasta. Heistä runsas tuhat oli ensimmäisen sukupolven ja yli 800 toisen sukupolven maahanmuuttajataustaisia oppilaita.

Tutkimuksessa hyödynnettiin vuoden 2022 Pisa-tutkimuksen tuloksia. Vuonna 2012 vastaavalla tavalla tehtyyn tutkimukseen verrattuna erot oppimistuloksissa kantasuomalaisten ja maahanmuuttajataustaisten oppilaiden välillä pienenivät. Tämä johtui siitä, että kantasuomalaisten tulokset putosivat maahanmuuttajataustaisten lasten tuloksia enemmän.