Paikallisuutiset
Hirsitalo on unelmien täyttymys: Villa Viltbacken sijaitsee lähellä riistaeläinten kulkureittiä Kruunupyyssä
Lina Hästbacka ja Tobias Grundvall olivat unelmoineet hirsitalosta jo vuosia, kunnes he viimein vuonna 2015 ostivat tontin, ja talon rakentaminen sai alkaa. Sopiva tontti löytyi Grundvallin kotitalon läheisyydestä Kruunupyyn Norrbystä.
– Olen jo nuorena poikana katsonut tätä tonttia sillä silmällä, että tuohon olisi mukava rakentaa oma koti. Nyt se unelma on täyttynyt. Olemme ristineet talomme Villa Viltbackeniksi, sillä aivan tontin vieressä kulkee riistaeläinten kulkureitti, Grundvall kertoo.
Pariskunnalla ei ollut suuremmin kokemusta rakentamisesta tai remontoimisesta. Hoitoalalla työskentelevä Hästbacka kertoo olevansa alun perin koulutukseltaan talonrakentaja, joten aivan hunningolla hänen ei kuitenkaan ole tarvinnut olla. Veneenrakentamisen parissa työskentelevältä Grundvalliltakin löytyy kädentaitoja, ja hän kertoo olevansa aika ajoin liiankin tarkka työn jäljestä.
– Veneenrakentamisessa täytyy olla melkeinpä perfektionisti, joten se toimintatapa on kulkeutunut mukaan myös talonrakentamiseen. Tarkka täytyy tietenkin olla, mutta eihän se maailmaa kaada, jos eivät kaikki listat ole aivan täydellisiä, hän hymyilee.
Huonekalut ostettiin tarjouksista
Pariskunnan rakennusprojekti lähti liikkeelle tontin hakkuutöillä. Niiden ansiosta heillä on polttopuita useaksi vuodeksi eteenpäin. Ensimmäinen tontille rakennettu rakennus oli puuvaja, ja sitä he hyödynsivät aluksi myös työkalujen säilyttämiseen. Seuraavaksi tontille nousi autotalli. He kertovat olevansa tyytyväisiä järjestykseen.
– Olemme pystyneet säilyttämään autotallissa rakennusvälineiden ja -tarvikkeiden lisäksi myös sellaisia huonekaluja, joita olemme ostaneet alennusmyynneistä. Olemme säästäneet useita tuhansia euroja sillä, että olemme ostaneet halvalla silloin, kun olemme tarjouksiin törmänneet, Grundvall kertoo.
Itse talon rakentaminen sai alkusysäyksensä kesällä 2015, jolloin valmistuivat talon perustukset. Kuusamon Hirsitalolta tilattu paketti saapui helmikuussa 2016. Talo on suunniteltu kaksikerroksisen Riekamo-talomallin pohjaan, ja siihen pariskunta teki muutoksia muun muassa suurentamalla kodinhoitohuonetta ja saunaa. Hirsitaloon Hästbacka ja Grundvall päätyivät yhteistuumin.
– Emme edes harkinneet mitään muuta. Pidämme sekä hirsitalojen ulkonäöstä että tunnelmasta ja siitä, että ne ovat terveellisiä ja luonnonmukaisia.
Hirsikerrokset nostettiin talkoilla
Kymmenen hengen talkooporukan kahden päivän työskentelyn tuloksena olivat kaikki kolmetoista hirsikerrosta nostettu paikalleen. Sen jälkeen oli luvassa yläkerran rakentaminen. Hästbacka kertoo, että ulkopuolinen apu on ollut korvaamatonta talon rakentamisen aikana.
– Meidän kummankin isät ovat olleet suureksi avuksi rakennusaikana. He ovat työskennelleet rakennuksella noin parina päivänä viikossa.
Apujoukot ovat olleet myös tukena rakentamisen ratkaisevissa vaiheissa. Pariskunta nauraa usein epäröineensä tekemistään.
– Pelkäsimme kyllä monta kertaa, että tuleekohan tämä nyt tehtyä oikein. Onneksi olemme saaneet paljon apua myös Kuusamon Hirsitalon edustajalta ja muilta hirsitalon rakentaneilta tuttavilta, Hästbacka kertoo.
Puhumme talosta edelleen "raksana"
Ikkunat saapuivat maaliskuussa 2017. Niiden asentaminen paikalleen oli Grundvallin mukaan koko rakennusajan jännittävin ja hauskin vaihe.
– Tunnelma muuttui kerta heitolla, kun saimme ikkunat paikoilleen viime vuoden huhtikuussa. Silloin vasta talo alkoi tuntumaan talolta. Sisälläkin oli mukavampi työskennellä, kun ei viima käynyt talon läpi.
Kesällä oli hirsien käsittelemisen ja maalaamisen vuoro. Myös yläkerta valmistui kesän aikana. Syksyllä kytkettiin sähköt päälle.
– Päädyimme kalliolämpöön, emme oikeastaan edes harkinneet muuta. Se maksaa itsensä takaisin loppujen lopuksi, Grundvall toteaa.
Pariskunta pääsi viimein muuttamaan helmikuun alussa. He kertovat tunnelman olleen tuolloin epätodellinen.
– Puhumme talosta edelleen ”raksana”, ja ensimmäiset yöpymiset siellä tuntuivat todella epätodellisilta. Talo muuttuu enemmän ja enemmän kodiksi, kun saamme rutiinit kohdilleen, Grundvall toteaa.
Pariskunta kertoo kuulleensa useilta talonrakennusprojektin läpikäyneiltä, että moiseen hommaan ei kannattaisi ryhtyä. Nyt he sanovat hymyillen seuraaville samaa.
– On tämä ollut rankkaa aikaa, ei voi muuta sanoa. Olemme kyllä olleet hyviä siinä, ettemme ole viettäneet aivan kaikkea vapaa-aikaa rakennuksella. Useasti on kuitenkin huono omatunto vallannut silloin, kun olemme olleet muissa riennoissa, Grundvall hymyilee.
– Vaikka tämä on ollut rankkaa, niin voimme loppujen lopuksi olla erittäin ylpeitä siitä, että olemme rakentaneet itsellemme oman kodin. Tämä on meidän loppuelämän koti, toista emme rakenna, Hästbacka nauraa.
Martina Store, teksti ja kuvat