Mielipiteet

Henna Minkkisen mielipidekirjoitus: Hyvinvointialueen ja muistiyhdistysten yhteistyö varmistaa muistisairaan tuen ja palvelut

Kirjoittajat ovat Vaasan seudun Muistiyhdistys ry:n toiminnanjohtaja ja Muistiliitto Ry:n toiminnanjohtaja.

Muistisairausdiagnoosin saa vuosittain 23 000 suomalaista. Etelä-Pohjanmaan alueella diagnoosin saaneiden määrä lisääntyy noin tuhannella (1 000) ja Pohjanmaan alueella noin 700:lla vuodessa. Suomessa on sairastuneita yli 150 000. Tilastokeskuksen väestöennusteiden mukaan vuonna 2040 Suomessa on arviolta lähes 250 000 henkilöä, joilla on muistisairaus.

Muistisairaus on yksilöllisesti etenevä neurologinen sairaus. Toimintakyky voi säilyä hyvänä melko pitkään, mutta sairauden edetessä tuen tarve ja läheisten rooli sairastuneen tukena kasvaa merkittävästi.

Muistisairaiden palveluihin kohdistuu tällä hetkellä paljon heikennyksiä. Kotihoidon saatavuus on Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen mukaan vähentynyt ja muistisairauden loppuvaiheessa elintärkeää palvelua eli ympärivuorokautista hoivaa vähennetään.

Hyvinvointialueen palvelut ja järjestöjen tuki toteutuvat rinnakkain. Tiivis yhteistyö varmistaa muistisairaan ja hänen läheisensä hyvää, sujuvaa arkea.

Muistiyhdistysten toiminta on merkittävä osa muistisairaan palvelupolkua kaikilla hyvinvointialueilla. Yhdistysten Muistiluotsikeskukset tarjoavat ammattilaisten ohjausta ja neuvontaa matalalla kynnyksellä.

Moni ottaa yhteyttä jo silloin, kun muisti ja oman arjen sujuminen huolettaa. Yhdessä arvioidaan, onko syytä hakeutua tarkempiin tutkimuksiin. Neuvontaa ja tukea tarvitaan diagnoosin jälkeen sairauden kanssa elämiseen, erilaisiin arjen tilanteisiin ja muutoksiin. Muistisairaus koskettaa aina läheisiä, ja myös heidän psykososiaalinen tukemisensa on tärkeää.

Ihmisen omien voimavarojen tukeminen ja yksinäisyyden vähentäminen on luonteva tehtävä kansalaisjärjestöille.

Muistisairaalla on oikeus saada tukea sairauden kanssa elämiseen, mutta myös edelleen tehdä mielekkäitä asioita arjessaan, osallistua ja olla aktiivinen kansalainen. Muistiluotsikeskukset järjestävät sekä sairastuneille että läheisille avointa ja monipuolista vertaisryhmätoimintaa. Ihmisen omien voimavarojen tukeminen ja yksinäisyyden vähentäminen on luonteva tehtävä kansalaisjärjestöille.

Ryhmätoiminnalla voidaan tukea erityisesti kognitiivista ja sosiaalista toimintakykyä, joita muistisairaus heikentää.

Viime vuonna Muistiluotsikeskuksissa toteutui 143 000 kohtaamista. Muistiluotsikeskuksissa toteutuu myös laajasti vapaaehtoistoimintaa: muistisairaan tukena toimii valtakunnallisesti yli tuhannen vapaaehtoisen joukko. Vapaaehtoistoiminta tarvitsee toteutuakseen ammattilaisten organisointia, koulutusta ja ohjausta. Järjestöt ovat hyvinvointialueille tärkeitä kumppaneita myös palvelujen kehittämisessä ja kansalaistiedon välittäjinä.

Muistiluotsikeskusten toiminta rahoitetaan sosiaali- ja terveysministeriön sote-järjestöille myöntämillä valtionavustuksilla. Avustusten kokonaissummaa leikataan lähivuosina kolmanneksella. Leikkaus on raju ja nopea, ja se kohdistunee myös muistisairaiden kanssa tehtävään työhön jo vuonna 2025.

Ennaltaehkäisevästä työstä ja varhaisesta tuesta säästäminen tuottaa helposti kustannuksia kalliimmissa palveluissa.

Kun toimintaa joudutaan supistamaan, lisäpaine kohdistuu julkisiin palveluihin ja osa ihmisistä uhkaa jäädä kokonaan ilman tukea. Julkisen talouden tasapainottaminen on tärkeää, mutta säästöjä ei pidä kohdistaa eniten apua ja tukea tarvitseviin. Ennaltaehkäisevästä työstä ja varhaisesta tuesta säästäminen tuottaa helposti kustannuksia kalliimmissa palveluissa.

Suomalainen hyvinvointiyhteiskunta on pitkään perustunut julkisen sektorin, yksityisten toimijoiden ja järjestöjen yhteistyöhön. Hyvää mallia ei kannata romuttaa.