Paikallisuutiset

Haave vaelluskalan paluusta Ähtävänjokeen elää: "Ajattelu on muuttunut ja on ruvettu huomaamaan patojen merkitys vesiluonnon kannalta."

Jo 1980-luvulla ainakin Evijärvellä keskusteluihin noussut ajatus vaelluskalojen palauttamisesta Ähtävänjokeen ja siihen ylempänä Alajärveen saakka liittyviin vesistöihin elää. Vesialueiden osakaskunnat ja muut kalastusyhteisöt ovat ryhtyneet ajamaan kalatieasiaa ottamalla yhteyttä kuntiin ja joella toimiviin voimalaitosyhtiöihin.

Pohjanmaan vesi- ja ympäristö ry:n toiminnanjohtajaHeli Jutila suhtautuu pyrkimyksiin myönteisesti. Yhdistys on myös valmis antamaan tukea hankkeelle.

– Tehdään hanketta tutuksi eli tiedotuksellisesti viedään eteenpäin. Kyseessä on meidän näkökulmastamme asia, jota kannattaa edistää.

Hankkeen esiselvitys on määrä aloittaa tänä vuonna ja toteuttajatahoksi on kaavailtu juuri Pohjanmaan vesi- ja ympäristö ry:tä. Jutila muistuttaa, että rahoitusta tarvitaan jo selvitystöihin.

– Ely-keskukselta sitä voisi olla haettavissa.

Ähtävänjoessa toimii yhteensä yhdeksän pientä tai pienehköä vesivoimalaitosta. Uusien voimalaitosten rakentaminen on Evijärvestä alajuoksun suuntaan nykyään kielletty koskiensuojelulaissa.

Jutila pohtii, että yleinen ilmapiiri Suomessa on kehittynyt sisävesien kannalta myönteisemmäksi.

– Kansallisesti ajattelu on muuttunut ja on ruvettu huomaamaan patojen merkitys vesiluonnon kannalta, ei näihin asioihin kaksikymmentä tai kymmenenkään vuotta sitten kiinnitetty niin paljoa huomiota. Nyt puhutaan jopa patojen puruista.

Ähtävänjoen osalta kyse on käytännössä siitä, että voimalaitosten ohi rakennettaisiin erilaisia kalareittejä, joita pitkin esimerkiksi taimen ja lohi pääsisivät nousemaan.

Kalastusyhteisöt ovat lähestyneet Ähtävänjoella operoivia vesivoimalayhtiöitä eli Esse Elektrokraftia, Herrforsia sekä Alajärven Sähköä avoimella kirjeellä. Yhteisöt vetoavat yhtiöiden ympäristötietoisuuteen.

– Luontoarvot huomioiva vesivoiman käyttö tuo voimaloille mahdollisuuden ekologiseen sähköntuotantoon. Alueelle se tuo lisää asumisviihtyisyyttä sekä virkistyskäytön ja kalatalouden mahdollisuuksia, kirjeessä todetaan.

Kaavailtu kalareitti alkaisi Alajärveltä tai vaelluskalojen näkökulmasta pikemminkin päättyisi sinne. Alajärvi yhdistyy Lappajärveen Kurejoen kautta Lappajärven taas purkaessa vetensä Välijokea myöten Evijärveen.

Varsinainen Ähtävänjoki alkaa Evijärven Joensuusta, mutta nimi kattaa joskus kaikki mainitut joet. Kaikkiaan matkaa Alajärveltä merelle kertyy jokia ja järviä pitkin noin 150 kilometriä.

Heli Jutila muistuttaa Ähtävänjoen luontoarvoista.

– Ähtävänjoessa esiintyvä raakku olisi hirveän tärkeää saada säilymään ja lisääntymään. Tämähän edellyttäisi vaelluskalaa eli taimenta.

Jokihelmisimpukka eli raakku kuuluu maailmanlaajuisestikin erittäin uhanalaisiin makean veden simpukoihin.

Satoja miljoonia vuosia vanhan lajin edustajat voivat elää yli 200-vuotiaiksi, mutteivät kykene lisääntymään ilman oikeita isäntäkaloja ja puhdasta vettä.