Paikallisuutiset

Felix Jungell päätti jakaa syntymässä saamaansa iloa kaikille - hauskuuttajan seikkailut veivät hänet sekä muukalaislegioonaan että Petsamon retkelle

Elina ja Heidi Ekholm ovat kirjoittaneet pietarsaarelaisen estraditähden ihmeellisestä ja osin unohtuneesta elämästä.

Felix Jungell syntyi Pietarsaaressa vuonna 1869 ja kuoli Helsingissä vuonna 1930. Väliin jääneisiin 61 vuoteen mahtui käsittämättömän värikäs elämä, joka nosti hänet tunnetuksi viihdetaiteilijaksi, näyttelijäksi ja hauskuuttajaksi.

Felixissä asui kuitenkin seikkailija, joka ei ehtinyt levätä laakereillaan. Hän muun muassa vietti viisi vuotta nuoruudestaan Ranskan muukalaislegioonassa ja osallistui vuoden 1918 keväällä Petsamon eriskummalliseen sotaretkeen.

Vaikka hän oli aikanaan suosittu viihdyttäjä suomenruotsalaisissa piireissä ja kirjoitti näytelmien ja kuplettien ohella pari kirjaakin, nykyään enää aniharva muistaa hänen nimensä. Helsinkiläissisarukset Elina ja Heidi Ekholm päättivät tehdä asialle jotain.

– Felix oli meidän isotätimme ensimmäinen aviomies. Isämme haudattiin kolme vuotta sitten samalle hautausmaalle, jossa on myös Felixin hauta. Pysähdyin hänen haudalleen. Tiesin, että hän on ollut suuri persoona ja kirjoittanut kirjoja, mutta en mitään muuta, Elina Ekholm kertoo.

Valtiotieteiden tohtori ja tutkija Ekholm oli juuri jäämässä eläkkeelle ja keksi, että Felix Jungellin elämänvaiheiden selvittäminen olisi kelpo ajanvietettä.

– Felixillä oli todella ihmeellinen elämä, joka ansaitsi tulla kerrotuksi.

Matematiikan ja filosofian opettajana työskennellyt sisar Heidi Ekholm lyöttäytyi hankkeeseen mukaan vuotta myöhemmin jäädessään hänkin eläkkeelle.

Tuloksena on vastailmestynyt elämäkerta Parrasvaloista pimentoon - Felix Jungell ja vaihtuvat näyttämöt. Teoksen julkistamistilaisuus pidettiin viime viikolla Pietarsaaressa. Läsnä oli tekijöiden lisäksi Jungellin sukulaisia sekä kirjaston ja museon edustajia.

Tietokirjassa on proosan aineksia, ja sitä voidaan tekijöidensä mukaan pitää draamadokumenttinakin. Kirjallisista lähteistä ei ollut minkäänlaista pulaa. Felix Jungellin omista kirjoituksista ja hänestä kertovista jutuista löytyi digiarkistoista yli tuhat osumaa.

Isomman työn tuotti tietojen varmennus. Veijarina tunnettu Jungell saattoi omissa kirjoissaan, matkakertomuksissaan ja kirjeissään käyttää värikynää, ja tarinoissa oli aukkokohtia, joten tarkistettavaa kertyi runsaasti.

Peter Jungell, jolle Felix oli isoisän isän serkku, on ollut kirjahankkeessa mukana taustatukena ja sparraajana. Hän jakaa suitsutusta kirjailijoille, joiden uutteruus ja tutkijantaidot ovat lyöneet hänet ällikällä.

– Heitähän kutsutaan [Helsingin Jätkäsaaressa sijaitsevan] Malagankadun Miss Marpleiksi, Peter Jungell heittää.

Merikapteeni Niklas Jungell ja hänen Kristina-vaimonsa asuivat Skatassa. Felixin syntyessä perheessä oli jo kaksi tytärtä, 17-vuotias Wilhelmina ja 7-vuotias Esther. Ikäerosta johtuen pikku Felix joutui keksimään omat leikkinsä, ja hänestä kehkeytyi Vaahteramäen Eemelin veroinen keppostelija.

Felix opiskeli Vaasan ruotsinkielisessä lyseossa, suoritti lennätintutkinnon Pietarsaaressa, työskenteli jungmannina purjelaivoissa, kulki pitkin Ruotsia musisoivana maankiertäjänä, kävi Adolf Lindforsin ruotsinkielisen teatterikoulun ja oli Svenska Inhemska Teaternin [nyk. Åbo Svenska Teater] perustajajäseniä.

Aikansa kierreltyään eri teatteriseurueiden mukana hän liittyi muukalaislegioonaan yhtenä ensimmäisistä suomalaisista vuonna 1896. Palveltuaan viisi vuotta legioonan riveissä Algeriassa ja Madagaskarilla hän palasi Suomeen ja jatkoi näyttelijänä, revyytaiteilijana, kuplettilaulajana ja kirjailijana.

Kuinka ihmeessä Felix päätyi muukalaislegioonaan?

– Hän oli teatterikiertueella Tanskassa ja Saksassa, ja halusi ennen Pietarsaareen paluutaan vielä nähdä Pariisin. Ensimmäisenä iltana kaupungissa hän tapasi muutamia viehättäviä leidejä ja saksalaisen eläinlääkärin, Elina Ekholm alustaa.

Herrasmieskaksikon herätessä seuraavana aamuna kateissa olivat sekä lompakot että daamit.

– Saksalainen sanoi olevansa omassa maassaan lainsuojaton, joten paluu sinne tietäisi kuulaa kalloon. Hänellä ei olisi muuta mahdollisuutta kuin liittyä legioonaan. Felix mietti hetken ja sanoi, että selvä pyy, hän lähtee mukaan.

Hän teki elämänsä parhaan roolisuorituksen, sai hullun paperit ja pääsi sieltä pois.

Legioonassa Felix kyllästyi kaavamaiseen ja kurinalaiseen sotilaselämään ja päätti ottaa hatkat tekeytymällä mielenvikaiseksi, mikä onnistuikin ammattinäyttelijältä erinomaisesti.

– Hän teki elämänsä parhaan roolisuorituksen, sai hullun paperit ja pääsi sieltä pois.

Algeriasta lähteneessä laivassa hän kuitenkin erehtyi ottamaan muutaman drinkin liikaa ja kehuskelemaan saksalaisseurueelle, kuinka oli onnistunut vetämään nenästä yksinkertaisia ranskalaisia.

Viereisessä pöydässä ja kuuloetäisyydellä sattui kuitenkin istumaan saksankielen taitoinen ranskalainen, joka ei pitänyt kuulemastaan. Virkavalta oli satamassa vastassa ja Felix Jungell sai havaita hankkineensa itselleen myös paluulipun.

Hän palveli luonnollisesti rangaistuskomppaniassakin. Joukkojen komentaja sai kuitenkin selville, että Jungellilla oli Pietarsaaressa hankittu lennättimenhoitajan tutkinto. Niinpä hänet siirrettiin sotilassähköttäjäksi Madagaskarille, jota Ranska parhaillaan valloitti siirtomaakseen. Sieltä hän palasi kotiin palveltuaan viisi vuotta täyteen.

Sähköttäjän ammattitaito vei hänet vuonna 1918 vielä kerran sotilaallisiin tehtäviin. Vuosina 1918 ja 1920 valkoinen Suomi toteutti hieman epämääräisen operaation Petsamon miehittämiseksi ja liittämiseksi Suomeen.

Ensimmäisen Petsamon retken johtajat poimivat tuolloin Sodankylässä radistin tointa harjoittaneen Felix Jungellin riveihinsä. Tämä päätyi lopulta vain muutaman miehen kanssa Kolttakönkään autioituneen kylän vartiopaikan komendantiksi.

Petsamon valtaustoimet eivät ensimmäisen maailmansodan loppuvaiheissa retkeläisiltä häävisti sujuneet. Kolttakönkäästä loppui ruoka, ja Jungell ja kumppanit siirtyivät nälissään Norjan rajan yli, missä heidät internoitiin.

– Felix kapinoi kovasti sitä vastaan, että he olisivat sotavankeja. Mutta he saivat liikkua aika vapaasti Norjassa hyvissä oloissa, Elina Ekholm kertoo.

Felix Jungell kirjoitti nuorena, että kun ihminen on saanut syntymälahjaksi näin paljon iloa, hän voi jakaa sitä muille. Vaikka elämää hallitsi liiallinen alkoholinkäyttö, hän tapasi tipahtaa aina jaloilleen ja saada uusia työtilaisuuksia.

Vanhemmiten monitaituri alkoi sairastella, ja hänen ajatuksensa synkkenivät. Kenties hän jakoi ilokiintiöstään niin tehokkaasti, että hänelle itselleen sitä ei lopussa enää riittänyt.

– Hänellä oli omaperäisiä ajatuksia. Hän olisi esimerkiksi halunnut, että Suomesta tulisi kuningaskunta. Kirjeessään eräälle korkea-arvoiselle ranskalaiselle virkamiehelle hän esitti, että Ahvenanmaasta ja Pohjanmaasta tulisi Ranskan protektoraatteja.

Felix Jungellin elämä päättyi oman käden kautta kotonaan Helsingissä huhtikuussa 1930.

Kerrankin monta sukupolvea vanhempi ihminen saa lihaa luiden päälle. Ihminen elää tässä kirjassa ihan selvästi.

Helsinkiläinen Peter Jungell ja hänen tyttärensä Jessica Jungell-Michelsson ovat harvoja samaa sukunimeä kantavia Felixin sukulaisia. Peterin tiedon mukaan Pietarsaaressa asuu enää vain hänen serkkunsa.

– Tiesin Felixistä vain sen verran, kuin setäni eläessään minulle kertoi. Hän tiesi, että Felix oli tällaisen hulivilin, hauskuuttajan ja elämäntaiteilijan maineessa. Tämä [kirjahanke] on ollut minulle ihan ainutlaatuinen kokemus, koska kerrankin monta sukupolvea vanhempi ihminen saa lihaa luiden päälle. Ihminen elää tässä kirjassa ihan selvästi, Peter Jungell sanoo.

Jessica Jungell-Michelsson sanoo etsineensä Felixin elämäkerrasta asioita ja piirteitä, joita tunnistaisi myös omassa persoonassaan.

– Tämä on kuitenkin niin kaukana minusta, ettei se vaikuta kuvaani itsestäni tai lähisuvusta. On kiehtovaa, että nämä sisarukset ovat tehneet tämän matkan ja upeaa, että he ovat jaksaneet tehdä tämän työn.

Kirja on Elina Ekholmin mikroyritys Ennoran kustantama. Otto A. Malmin lahjoitusrahasto on tukenut hanketta.

Kirjaa saa paitsi tekijöiltään, myös muun muassa Pietarsaaren kirjakaupasta ja museosta.