Paikallisuutiset

Edsevön koulumallista ei haluta luopua mistään hinnasta: kyläläiset kammoavat vaihtoehtoja

Alenevat oppilasmäärät ja koulun kunto visainen pähkinä Pedersören päättäjille.

Edsevön koulun liikuntasali natisi liitoksissaan, kun oppilaiden huoltajat ja muut aiheesta kiinnostuneet kokoontuivat kuulemaan ja keskustelemaan koulun tulevaisuudesta torstai-iltana.

Rehtori Mika Järvisen pelko siitä, ettei ketään tulisi, osoittautui vääräksi. Niinpä henkilökunta joutui kantamaan lisätuoleja saliin muualta koulun tiloista.

Edsevön suomen- ja ruotsinkielisten koulujen tulevaisuutta pohditaan Pedersören kunnassa. Oppilasmäärät Edsevössä vähenevät vuosi vuodelta molemmissa kieliryhmissä.

Suomenkielisiä lapsia on Edsevön koulussa nyt reilut 40, ruotsinkielisiä Edsevö skolassa enää runsaat 20. Tulevien vuosien ennusteet eivät tilannetta juuri parempaan päin käännä.

Itse koulurakennus alkaa olla peruskorjauksen tarpeessa, ja siihen lasketaan kuluvan reilut 4 miljoonaa euroa.

Edsevön malliksi kutsuttu koulunkäyntitapa on valtakunnallisestikin harvinaisuus. Kaksi erikielistä koulua ovat saman katon alla, ja opetusta tapahtuu myös toisella kielellä taito- ja taideaineissa. Koulut elävät muutenkin tiivissä yhteistyössä keskenään.

Vaikka varsinaisesta kielikylvystä ei ole kyse, tämän on havaittu madaltavan oppilaiden kynnystä ottaa toinen kotimainen kieli käyttöön.

Jos oppilaiden huoltajien ja kyläläisten mielipiteistä olisi kiinni, Edsevön mallista ei luovuttaisi mistään hinnasta. Sitä on kehitetty kymmeniä vuosia, ja sen ei uskota olevan siirrettävissä sellaisenaan mihinkään toiseen kouluun.

Pedersören kuntapäättäjillä onkin edessään visainen pulma löytää ratkaisu, jolla saavutettua hyvää kyettäisiin säilyttämään mahdollisimman paljon, ja josta koituva haitta ja hankaluus saataisiin minimoitua.

Molempien koulujen rehtorit, Mika Järvinen ja Hanna Molander, korostivat Edsevön mallin ainutlaatuisuutta.

– Mallia ei varmasti voida kopioida suoraan. Tässä on tehty hurja työ. Jos tästä joudutaan siirtymään, vastaavan rakentaminen vähän toisenlaiseksi on mahdollista, mutta se vaatii kaikilta osapuolilta tasapuolisuutta, suvaitsevaisuutta ja mahdollisuuksien antamista uusille asioille. Se vaatii ylipäätään avarakatseisuutta, molemminpuolista joustavuutta, yhteisen tahdon ja yhteisen arvopohjan, Järvinen selvitti.

Pedersören opetusjohtaja Rolf Sundqvist ilmaisi kunnan halun kasvattaa suomenkielistä väestöä, joka muodostaa 8,2 prosenttia eli reilut 900 henkeä kunnan asukkaista. Edsevössä on kunnan ainoa suomenkielinen alakoulu, yläkouluun suomenkieliset oppilaat matkaavat Pietarsaaren Etelänummelle.

Yhtenä vaihtoehtona Sundqvist esitti, että rakenteilla olevaa Sandsundin uutta koulua laajennettaisiin niin, että suomenkieliset oppilaat mahtuisivat sinne.

Pedersören suomenkielisen koulujaoston puheenjohtaja Markus Sandbacka arvioi Edsevön mallin toimivan vain kouluissa, joissa kieliryhmät ovat suunnilleen yhtä suuret.

– Mutta suomenkielisen koulun täytyy löytyä tästä kunnasta, Sandbacka painotti.

Tuntuu, että tähän kylään ei satsata. Rivitaloja rakennettiin, mutta niistä tehtiin niin pieniä, etteivät ne kelpaa perheasunnoiksi. Silloin ei tule koululaisiakaan.

Yleisön ääneen lausumat mielipiteet olivat poikkeuksetta Edsevön koulujen jatkamisen kannalla. Lääkkeenä oppilaspulaan esitettiin muun muassa oppilaaksiottoalueiden uusjakoa niin, että ruotsinkielisiä oppilaita saataisiin lisää.

Myös kunnan asuntopolitiikka sai kritiikkiä.

– Tuntuu, että tähän kylään ei satsata. Rivitaloja rakennettiin, mutta niistä tehtiin niin pieniä, etteivät ne kelpaa perheasunnoiksi. Silloin ei tule koululaisiakaan. Seuraavana projektina pitäisi olla asuntojen saaminen lapsiperheille, Hilkka Mäkitalo sanoi.

Hänen kaksi lastaan ja neljä lastenlastaan ovat kaikki käyneet Edsevössä alakoulunsa. Edsevön mallia hän kuvailee ”aivan ihanaksi”.

Mäkitalo kaipaisi korulauseiden sijaan tosi tekoja, kuten aktiivista tonttipolitiikkaa.

– Kauniit puheethan ovat vain sunnuntain saarnoja.

Tuntuisi hassulta repiä tämä koulu tästä pois, sehän vie vetovoimaa tältä alueelta. Kaikki haluavat muuttaa mahdollisimman lähelle koulua.

Äidit Marjo Karlsson ja Saija Tastula omaavat paljon kokemusta Edsevön koulusta omien lastensa kautta.

– Tämä pitää ehdottomasti säilyttää. Tällä alueella asuu paljon eläkeläisiä, ja jossain vaiheessa tilanne väkisinkin muuttuu. Kymmenen vuoden sisään tänne muuttaa lapsiperheitä, Tastula sanoo.

– Tuntuisi hassulta repiä tämä koulu tästä pois, sehän vie vetovoimaa tältä alueelta. Kaikki haluavat muuttaa mahdollisimman lähelle koulua.

Karlsson ei usko kaksikielisen koulumallin onnistuvan, mikäli suomenkieliset oppilaat siirrettäisiin Sandsundiin. He olisivat yhteisessä koulurakennuksessa hyvin pieni vähemmistö.

– Mielestäni suomen kielen opetus alkaa ruotsinkielisellä puolella ihan väärin normikouluissa. Ensiksi keskitytään kielioppiin ja oletetaan, että lapset uskaltavat alkaa puhumaan.

– Täällä Edsevössä he saavat toisen kielen kaupan päälle, jolloin rima madaltuu. Kyllähän tutkimuksetkin puoltavat sitä, että Edsevön koululaiset pärjäävät toisessa kotimaisessa, Marjo Karlsson kertoo.

Tilaisuudessa julkistettiin myös asukkaille suunnatun kyselyn tulokset. Nykymallin jatkamista kannatettiin selkeästi eniten.

Voimmeko tasata oppilasmääriä paremmin eri koulujen välillä sen sijaan, että lisäämme neliömetrejä joihinkin? Miksi emme rakenna kevyen liikenteen siltaa Ähtävänjoen yli Edsevöstä Härön kylään?

Tilaisuuden lopuksi Edsevö City -kyläyhdistyksen sihteeri Marjo Pikkumäki kuvaili tilannetta perusteellisesti ja esitti toimenpiteitä, jotka voitaisiin toteuttaa nopealla aikataululla.

– Voimmeko tasata oppilasmääriä paremmin eri koulujen välillä sen sijaan, että lisäämme neliömetrejä joihinkin? Miksi emme rakenna kevyen liikenteen siltaa Ähtävänjoen yli Edsevöstä Härön kylään? Välimaastoon saataisiin lisää tontteja. Lapset voisivat pyöräillä kouluun kyyditysten sijasta, ja silta helpottaisi myös työmatkoja, Pikkumäki sanoi.

Edsevön mallia hän vaati ehdottomasti säilytettäväksi. Hän näki uhkakuvia siinä, että suomenkieliset oppilaat siirrettäisiin Sandsundin kouluun.

– Se olisi täpötäynnä, ja he saattaisivat joutua parakkeihin joissa he eristyvät helposti. Siinä samassa Edsevön malli lakkaa toimimasta. Lapset eivät saa samaa kontaktia toiseen kieliryhmään, eikä kumpikaan hyödy tästä. Heidän täytyy toimia yhdessä ja jakaa samat tilat, Marjo Pikkumäki painotti.

Edsevön koulujen kohtaloa pohditaan kunnassa siten, että syksyn tullen toimenpide-ehdotukset olisivat päätösvalmiina, ja ne saataisiin jo vuoden 2025 talousarviokäsittelyyn.

– Kaikkein pahinta on jatkuva epävarmuus. Jokin päätös on tultava syksyllä, opetusjohtaja Sundqvist totesi aikataulusta.

//Juttua on päivitetty 25.3.2024 klo 8.23. Rehtorin nimi on korjattu Hanna Molanderiksi ja puhujan nimi Marjo Pikkumäeksi.