Mielipiteet

Ari Ahosen mielipidekirjoitus: Muuttavatko suomenkieliset pois, vai eikö uusia tule?

Muuttavatko suomenkieliset pois Pietarsaaren seudulta vai onko niin, että uusia suomenkielisiä ei muuta Pietarsaareen?

Suomenkielisenä paluumuuttajana ja paljasjalkaisena Pietarsaarelaisena olen tehnyt muun muassa kieliasioista havaintoja niin Pietarsaaressa kuin eteläisessä Suomessa.

Mitä tulee Pietarsaaren tunnettavuuteen Suomessa, on Pietarsaarella paljon tehtävää. Seitsemän vuoden poissaolon aikana en kertaakaan ”törmännyt” mainoksiin sosiaalisessa, tai muissakaan medioissa, Pietarsaaresta, vaikka seudulla on tunnetusti pula tekijöistä. Pietarsaaren tunnettavuus ja vetovoima ei yllä siihen potentiaaliin, jotta ihmiset olisivat valmiita muuttamaan. Tässä onkin Pietarsaarella paljon parannettavaa.

Mitä tulee sitten suomenkielisten nuorten lähtemiseen pois Pietarsaaresta, niin samat asiat pätevät myös ruotsinkielisiin nuoriimme. Niille ruotsinkielisille suomalaisille, jotka syystä tai toisesta eivät ole suomea oppineet on hyvin vähän vaihtoehtoja tällä puolella lahtea.

Myöskään korkeammin koulutetulle, olipa sitten suomen- tai ruotsinkielinen, löytyy vähän virkoja ja etenemismahdollisuuksia seudultamme – ellei sitten lasketa Kokkolaa ja Vaasaa mukaan. Voidaankin kysyä, että mikä on ruotsinkielisen nuoren, joka ei osaa Suomea, mahdollisuus saada virka suomenkieliseltä alueelta?

Surullisena olen seurannut Pietarsaaren koulufarssia, joka on kestänyt aivan liian kauan ja jatkunee vieläkin tulevaisuudessa. Onneksi sentään lukiot on saatu yhdistettyä saman katon alle – päätös, joka tehtiin vuosikymmeniä liian myöhään. Olisiko nyt aika tehdä sama useammallekin koululle?

On hankala uskoa maahanmuuton olevan syynä suomenkielisten haluun muuttaa pois täältä tai muuttaa tänne.

Yksi hyvä yllätys paluussa Pietarsaareen oli havainto maahanmuuttajien hyvästä työllistymisestä alueella. On hankala uskoa maahanmuuton olevan syynä suomenkielisten haluun muuttaa pois täältä tai muuttaa tänne, vaikka Jorma Malinen 6.11.2024 ilmestyneessä lehdessä näin väittääkin.

Mitä sitten paperittomien määrästä alueella? Koko Suomessa paperittomia on 3000–6000, jotka painottuvat enemmänkin suuriin kasvukeskuksiin kuin tällaisiin pieniin kaupunkeihin. Olisikin hyvä pysyä faktoissa eikä maalata piruja seinille, kun niitä ei siellä ole.

Itse työskentelin muutaman vuoden yrityksessä, jossa oli tekijöitä parhaimmillaan yli 40 eri kansallisuudesta. Tuo tehdas ei olisi pystynyt toimimaan pelkästään kantaväestöstä voimin. Työkielenä tehtaalla oli suomi ja englanti ja välillä myös espanjan opinnoista oli itselle hyötyä erilaisissa työtehtävissä.

Myös alueemme tulee hyötymään maahanmuutosta, kuten se on tähänkin asti hyötynyt.