Paikallisuutiset

Ammattikorkeakoulu Centria kasvatti suosiotaan – Kaupungin imago vaikuttaa hakijoiden valintoihin: "Ihan ensin ajattelen sitä, missä päin haluaisin asua."

Kokkola, Ylivieska, Pietarsaari

Centria-ammattikorkeakoulun ratkaiseva toinen pääsykoevaihe on käynnissä. Kaksipäiväisissä pääsykokeissa testattiin ensin tiistaina Kokkolaan hakeneet tulokkaat. Tänään ovat vuorossa Ylivieskan tekniikan ja sosiaalialan opintoihin pyrkivät.

Pietarsaareen ei tänä kevänää ollut hakukohteita.

Centria kasvatti suosiotaan merkittävästi kevään yhteishaussa. Hakijoiden määrä lisääntyi kaikkiaan noin 18 prosenttia. Ensisijaisesti Centriaan hakeneiden määrä kasvoi viidellä prosentilla.

Ihan ensin ajattelen sitä, missä päin haluaisin asua. Jasmin Paalijärvi Pääsykoekokelas Vaasasta

Suosiotaan kasvattivat erityisesti tieto- ja viestintätekniikan, liiketalouden ja yhteisöpedagogin koulutukset. Ylivieskassa monimuoto-opetuksena tarjottavista koulutuksista tieto- ja viestintätekniikka sekä sähkö- ja automaatiotekniikka vetivät aiempaa enemmän hakijoita.

OpintoasiainpäällikönMari Emmeksen mukaan hakijamääriin voidaan olla tyytyväisiä. Hän arvioi, että kasvu johtuu osaksi uusista hakukohteista, kuten konetekniikasta, joka palaa koulutustarjontaan vuosien tauon jälkeen. Konetekniikan koulutus lopetettiin vuonna 2013, vaikka alalta valmistuneet ovat työllistyneet hyvin teollisuuden tehtäviin.

Myös koronan aiheuttamilla taloushuolilla saattoi Emmeksen mukaan olla vaikutusta hakijamäärän kasvuun, kun taloudellinen epävarmuus lisää kiinnostusta jatko- tai uudelleenkoulutukseen.

Tähän viittaa esimerkiksi tieto- ja viestintätekniikan kasvanut hakijamäärä. Alalla vallitsee työvoimapula.

Centrian 415 aloituspaikkaa haki yhteensä noin 2500 opiskelijaa. Heistä 906 pyrki ensisijaisesti Centriaan. Opiskelupaikoista reilu puolet myönnettiin suoraan todistusten perusteella.

Tiistain pääsykokeisiin osallistui noin 80 prosenttia kokeeseen kutsutuista. Mari Emmeksen mukaan osallistujamäärää on vaikea verrata aiempiin vuosiin koronan aiheuttamien poikkeusratkaisujen takia.

Normaalisti hakijat saavat itse päättää, missä kaupungissa pääsykokeen tekevät. Tänä vuonna pääsykoepaikka valittiin hakijalle valmiiksi sillä perusteella, mihin tämän pisteet riittivät ensimmäisessä vaiheessa.

Vaikka kaikki kokeisiin kutsutut eivät saavu paikalle Emmeksen mukaan opiskelijapaikat tulevat täyteen.

Yksi tiistain kokelaista on vaasalainenJasmin Paalijärvi, joka pyrki opiskelemaan liiketaloutta. Pääsykoe meni hänen sanojensa mukaan "ihan ok".

– Sillä tavalla ei jännitä, että kyllä asiat olivat hallussa, Paalijärvi sanoo.

Hän kertoo pyrkineensä alan opintoihin myös Vaasaan ja Tampereelle. Kokkola on rannikon asukkaalle entuudestaan tuttu.

– Ihan mukava rauhallinen kaupunki tämä on. Ei mikään suurkaupunki, mutta palvelut löytyvät.

Hakukohteiden valintaan vaikuttivat muiden kertomukset opiskelumahdollisuuksista ja ilmapiiristä. Kokkolan eduksi Paalijärvi laskee sen, että perhe asuu melko lähellä.

– Ihan ensin ajattelen sitä, missä päin haluaisin asua.

Liiketalouden opinnot ovat kiinnostaneet Paalijärveä yläkoulusta saakka.

– Liiketaloudesta on hyötyä vähän kaikessa, mihin ryhtyy. Haluaisin luoda omannäköiseni työuran.

Myös vantaalainenIke Hayes kertoo hakeneensa muuallekin kuin Kokkolaan. Ohjelmoinnin opintoihin pyrkineen Hayesin ensisijainen kohde oli Lahti, jossa tarjolla oli peliohjelmoinnin koulutus. Kokkola oli Hayesin vaihtoehdoista pohjoisin.

– Ei minulle ole niin väliä, missä päin opinnot ovat, Hayes myöntää.

Tärkeintä on, että paikka kiinnostavien opintojen parissa aukeaa.

– Osa isäni on samalla alalla, ja siihen on ollut kiinnostusta pitkään.

Hayes kertoo, ettei ole aiemmin käynyt Kokkolassa, eikä hänellä ole kaupungista kummempia mielikuvia.

Kaupunki-imago on Mari Emmeksen mukaan keskeinen vaikuttava seikka, kun nuoret valitsevat hakukohteitaan.

– Nuoria kiinnostaa muukin kuin itse opiskelu. Heidän näkökulmastaan on minusta ihan ymmärrettävää, että pitää olla säpinää ympärillä.

Tämä parantaa eteläisen Suomen suurten kaupunkien asemaa kilpailussa ahkerista ja motivoituneista opiskelijoista.

Mari Emmeksen mukaan Centrian vahvuuksia ovat monipuolinen koulutustarjonta, henkilöstön saavutettavuus ja yksilöllinen opetus. Centriasta valmistuneet ovatkin kyselyjen mukaan olleet erittäin tyytyväisiä saamaansa koulutukseen.

Emmes ei osaa suoraan sanoa, miten Kokkolan, Ylivieskan ja Pietarsaaren vetovoimaa nuorten silmissä voisi parantaa. Sen sijaan hän pohtii, että Centrian opiskelijoiden näkemyksiä kannattaisi kuulla, kun kaupunkien brändiä kehitetään.