Paikallisuutiset

Ähtävänjokeen istutettiin tuhat jokihelmisimpukkaa - kanta tuplaantui kertaheitolla

Toiveena jokihelmisimpukoiden eli raakkujen istutuksissa on, että ne elävät yhtä pitkään kuin niiden noin 170-vuotiaat vanhemmat ja lisääntyvät vielä luonnollisesti Ähtävänjoessa.

Ähtävänjokeen on istutettu noin 1 000 pikkuraakun poikasta jatkamaan itsenäistä kasvuaan luonnossa. Historialliseksi tapahtuman tekee se, että ensimmäistä kertaa Suomessa on istutettu näin suuriksi eli 3-4 sentin pituisiksi kasvaneita jokihelmisimpukoita.

Ähtävänjoen raakkukanta tuplaantui, sillä ennen istutuksia joessa eli arviolta enää 700 -1 000 alkuperäistä jokihelmisimpukkaa, jotka näkivät päivänvalon lähes 200 vuotta sitten.

Ainutkertaisia hetkiä raakkujen jokeen vapauttamisen merkeissä koettiin Ähtävänjoella Lappforsin kylässä keskiviikkona 11. syyskuuta Etelä-Pohjanmaan Ely-keskuksen johdolla.

– Tämä on juhlahetki koko henkilökunnalle. On kiva nähdä tällainen päivä, totesi vesitalousasiantuntija Eero Mäenpää, joka on työskennellyt raakkujen parissa 1990-luvulta lukien.

– Tapahtuma on yksi osoitus siitä, että Suomessa on tehty ja tehdään edelleen toimenpiteitä raakkukantojen pelastamiseksi ja säilyttämiseksi tuleville sukupolville.

Istutusoperaatio oli monivaiheinen ja aikaa vievä tehtävä.

Sukeltajat noutivat joenpohjasta rakkuja sisältävät soralaatikot, jotka laitettiin isompaan, vedellä täytettyyn laatikkoon. Soralaatikon lukot avattiin ja raakkunuoret poimittiin varoen soran seasta yksitellen pienellä lusikalla ensin vesiämpäriin ja sieltä edelleen purkkiin, jonka sukeltajat kävivät tyhjentämässä joen pohjalla odottavaan verkkohäkkiin siinä olevan pienen luukun kautta.

– Poikaset viettävät häkin suojissa nyt ensimmäiset päivät, että saavat kaivautua paikoilleen rauhassa, ja ettei virta vie. Häkit noudetaan pois, minkä jälkeen pikkuraakut ovat oman onnensa nojassa. Ehkä ne pysyvät samalla alueella seuraavat kaksisataa vuotta, Eero Mäenpää pohdiskelee.

”Me näemme raakuilla mahdollisuuden säilyä Ähtävänjoessa”.

Raakun poikaset ovat Ähtävänjoen raakkujen omaa kantaa ja ne ovat syntyneet vuonna 2019 Jyväskylän yliopiston Konneveden tutkimusasemalla. Seuraavan vuoden ne viettivät Norjassa.

H-hetkeä varten ne ovat varttuneet riittävän suuriksi suojaisissa, tiheäverkkoisissa soralaatikoissa samassa paikassa Ähtävänjoessa Lappforsissa, minne ne vapautettiinkin.

– Toivottavasti ne elävät yhtä pitkään kuin niiden jo noin 170-vuotiaat vanhemmat ja lisääntyvät vielä luonnollisesti Ähtävänjoessa. Me näemme raakuilla mahdollisuuden säilyä Ähtävänjoessa, kuvaa Eero Mäenpää.

Nyt vapautetut raakut rupeavat lisääntymään noin 15-20 vuoden kuluttua.

– Eli sen verran on aikaa saada esimerkiksi taimenet nousemaan jokeen.

Mäenpää hämmästelee miten reippaasti pikkuraakut ovat kasvaneet Ähtävänjoessa.

– Ravinteet ja lämpötila ovat joessa olleet kohdillaan. Ja vaikka joessa on ollut sinilevää, eivät ne ole siitä moksiskaan.

Ryhmäpäällikkö Jyrki Latvala toteaa raakkuviljelyn olevan alkutekijöissään.

– Tällä hetkellä ei ole muuta keinoa kuin viljellä. Tavoite on, että istutetut raakut kasvavat aikuisiksi joessa, luontainen lisääntyminen saadaan käyntiin ja kanta kasvuun. Tätä voidaan mallintaa muissakin raakkujoissa.

Yksi istutus ei riitä - uusia on tulossa lähivuosina.

Yksi istutus ei riitä turvaamaan lajin säilymistä, joten Ähtävänjoessa kasvatetaankin jo uutta, vuonna 2023 syntynyttä raakkusukupolvea. Uusi sukupolvi on peräisin syksyllä 2022 Ähtävänjoelle Konnevedeltä siirretyistä isäntäkaloista.

– Viime kesänä perustimme tänne väliaikaisen raakkujen vapautusaltaan, ja isäntäkaloista vapautuneet simpukat siirrettiin suoraan soralaatikoihin, joissa ne nyt kasvavat, Mäenpää kertoo.

Soralaatikoissa tällä hetkellä kasvavat raakut ovat noin 2 mm kokoisia. Lähivuosina, kun ne saavuttavat 2–4 cm koon, ne vuorostaan istutetaan Ähtävänjoen luonnollisille elinalueille, jotka on kunnostettu osana Freshabit LIFE IP -hanketta.

Lemmenlomaan allasoloissa turvauduttiin takavuosina kun Ähtävänjoen raakut olivat lopettaneet lisääntymisensä luonnossa.

Lemmenlomaan allasoloissa turvauduttiin takavuosina kun Ähtävänjoen raakut olivat lopettaneet lisääntymisensä luonnossa.

Evijärvestä lähtevästä ja Pietarsaaren edustalle laskevasta Ähtävänjoesta sukellettiin raakkuja syksyllä 2016. Lappforsista tehtyjen poimintojen tarkoituksena oli kuntouttaa raakkuyksilöitä lisääntymään valvotuissa oloissa Jyväskylän yliopiston Konneveden tutkimusasemalla. Siinä onnistuttiinkin, sillä raakut alkoivat tuottaa toukkia syksyllä 2018.

Toukat tartutettiin kehittymään isäntäkalojen, lohen ja taimenen, poikasten kiduksille, missä ne kehittyivät lähes 11 kuukauden ajan. Tuolloin ne olivat kypsyneet ja valmiita irrottautumaan kaloista, jolloin niistä tuli raakun poikasia. Näin syntyivät nämä ensimmäiset, nyt vapautetut, Ähtävänjoen raakun poikaset heinäkuun alussa 2019.